Ylisosiaalineuvos: Näin Suomi pärjää tulevaisuudessa vanhusten kanssa

Toimintakyvyn ylläpitäminen sekä sairaalassa asumisen ja paikasta toiseen siirtelyn lopettaminen toisivat vanhustenhoitoon säästöjä.Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva
Julkaistu 22.10.2012 13:30(Päivitetty 23.10.2012 08:41)

Yli 65-vuotiaiden vanhusten määrä kasvoi Suomessa tänä vuonna yli miljoonaan. Miten Suomi ja veronmaksajat tulevaisuudessa selviytyvät?

– Jos tähän olisi olemassa joku simsalabim-ratkaisu, se olisi jo keksitty, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja sanoo.

On Kananojalla silti pari ehdotusta.

– Ensinnäkin vanhenevien ihmisten toimintakykyä täytyy ylläpitää mahdollisimman pitkään. Mitä kauemmin ihminen pystyy itse liikkumaan, ruokailemaan, käymään kaupassa ja toimimaan omatoimisesti, sitä parempi: kallis kodin ulkopuolella asuminen siirtyy yhä myöhempään ikään.

Kananoja ehdottaa myös, että sairaalassa asuminen lopetettaisiin.

– Kaikkein eniten apua tarvitsevat on tähän asti tyypillisesti jätetty asumaan sairaaloiden pitkäaikaisosastoille. Nyt kodin ulkopuolella asumisen painopistettä yritetään monissa kunnissa siirtää sairaaloista palveluasumiseen, Kananoja sanoo.

Kananoja muistuttaa, että suuri osa "nuorista vanhoista" on toimintakykyisiä. Kuvituskuva.Colourbox.com

Pysyvä paikka kunnosta riippumatta

Kananoja on niin ikään sitä mieltä, että vaikka vanhus asuisi oman kodin ulkopuolella, hänellä pitää olla pysyvä paikka.

– Jos palvelutaloissa pystyttäisiin vähentämään vanhojen ihmisten siirtelyä paikasta toiseen sitä mukaa, kun heidän kuntonsa huononee, rahaa säästyisi. Eivät ne vaihdokset nimittäin aivan ilmaisia ole.

– Tutussa ympäristössä asuminen pitää myös muistisairaan toimintakykyä yllä. Lisäksi erilaiset terapeuttiset menetelmät, kuten musiikki ja toimintaterapia, auttavat.

65-vuotiaat "nuoria vanhoja"

Kananoja muistuttaa, että yli 65-vuotiaiden määrän nousu ei johda hallitsemattomaan kaaokseen.

– Avun tarve ei välttämättä kasva samassa suhteessa. Nykyään noin 65-vuotiaat ihmiset ovat "nuoria vanhoja". Suuri osa heistä on toimintakykyisiä ja virkeitä ja pystyväisiä toimimaan ilman hoitopalveluja.

– Varsinainen jatkuvamman avun tarve alkaa nykyään lähempänä 80:aa ikävuotta, Kananoja sanoo.

Studio55.fi/Piia Simola

Ylisosiaalineuvos: Näin iäkkäitä pitäisi kohdella ja vanhustenhuoltoa kehittää

Tässä ovat maailman vanhimmat valtionpäämiehet

Asiantuntija: Tämä on vialla suomalaisessa lastensuojelussa

Näin yhteiskunta hyötyy vanhuksista

Sosiaalihuollossa iso ongelma - Näin asiantuntija sen ratkaisisi!

Lukijat kertovat: Vanhus pestiin WC-pöntön päällä, toinen potilas tappoi isän, mummo sidottiin vuodeksi sänkyyn...

Sirkka-Liisa Kivelä: Vanhus voi kuolla nälkään Suomessa

Tiesitkö tästä? Hälyttävä epäkohta vanhusten sosiaaliturvassa

Tällaista on vanhustenhoito hoitajan silmin: Toivon, etten itse joudu hoidettavaksi

Vanhusten pakkomuutto on akuutti ongelma!

Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva

Tuoreimmat aiheesta

Studio55