Seuraa ja terapiaa tarvitsevat vanhukset eivät juuri saa tukea sosiaaliturvasta, mutta HelsinkiMissiolta kyllä. Ammattilaiset ja vapaaehtoiset pitävät huolta vanhuksista, joille päivän ainoa kontakti toiseen ihmiseen saattaa olla ääni palvelevan puhelimen toisessa päässä.
HelsinkiMissio alkoi kymmenen vuotta sitten auttaa yksinäisiä vanhuksia.
– Huomasimme, että mitä mielenterveyteen tulee, vanhukset on työnnetty sosiaaliturvan ulkopuolelle. Jos eläkeläiselle iskee kriisi tai masennus, Kela ei korvaa hänen terapiaansa. Psykiatriset poliklinikat puolestaan eivät ota vastaan, ellei vanhus ole psykoosissa. Iäkkäät jäävät täysin vaille ammatillista tukea, HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen kertoo.
Järjestö tarttui toimeen ja alkoi tarjota senioreille sekä ammatillista että vapaaehtoista apua.
Ensimmäiseksi perustettiin Senioripysäkki. Sellaisia toimii pääkaupungin lisäksi 20 muulla suomalaisella paikkakunnalla.
Olli Valtonen.
– Siellä ammatti-ihmiset antavat terapeuttista tukea. Vanhus voi jakaa ahdistustaan ryhmissä, jotka kokoontuvat säännöllisin väliajoin. Sadat ikäihmiset ovat tarttuneet tähän mahdollisuuteen, Valtonen sanoo.
HelsinkiMissio löytää tukea tarvitsevat verkostojensa avulla.
– Esimerkiksi terveyskeskukset lähettävät vanhuksia meille. Lääkärille saattaa vastaanotolla tulla ajatus, että tämän ihmisen suurin ongelma ei ehkä olekaan verenpaine, vaan masennus. Osa tulee kotipalvelun kautta, ja välillä ilmoittelemme myös lehdissä, Valtonen kertoo.
Avunpyyntöjä tekstarilla
Vapaaehtoistyötä järjestetään Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
– Rekisterissämme on 1600 vapaaehtoista, joista 600 toimii tällä hetkellä aktiivisesti vanhusten tukihenkilöinä.
HelsinkiMission järjestämä yhteislaulutilaisuus.
Vapaaehtoiset voivat tarjoutua esimerkiksi keikka-apuun.
– Vanhus ottaa meihin yhteyttä, jos vaikka postiin on tullut paketti, jota hän ei jaksa itse kantaa. Me lähetämme keikka-apulaisten kännyköihin viestin avun tarpeesta. Joku heistä kuittaa viestin ja käy hakemassa paketin vanhuksen kanssa, Valtonen selittää.
Osa vapaaehtoisista toimii tukihenkilöinä.
– He ikään kuin adoptoivat vanhuksen: ystävystyvät, käyvät kävelyillä ja kyläilevätkin toistensa luona. Tukihenkilöstä tulee lähes perheenjäsen, Valtonen selittää.
Puhelinseuraa aamutuimaan
Enemmistö vapaaehtoisista on alle 35-vuotiaita. He vetävät palvelutaloissa myös erilaisia ryhmiä, pelejä ja tietokilpailuja.
– Iso osa vapaaehtoistoimintaa on palveleva puhelin Aamukorva. Sinne voi soittaa joka päivä aamuviiden ja -yhdeksän välillä, jolloin iäkkäät ovat tutkimusten mukaan ahdistuneimmillaan.
Aamukorvan kautta vanhukset ohjataan ammatillista apua tarjoaviin tukiryhmiin.
– Keskeisintä palvelussa on inhimillinen kontakti. Vanhuksista on kiva aloittaa päivä puhumalla jonkun kanssa. Osa haluaa keskustella isoista ja raskaista asioista, kuten lapsuuden hyväksikäytöstä, osa vain kertoa, miltä heistä juuri nyt tuntuu. Monet ovat sanoneet, että Aamukorva on heidän ainoa puhekontaktinsa koko päivän aikana, Valtonen kertoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Tunnistatko itsetuhoisen? Tarkkaile näitä hälyttäviä merkkejä
Asiantuntija neuvoo: Näin autat yksinäistä!
Asiantuntija kertoo: Näin masennus aiheuttaa yksinäisyyttä
Läheisten itsemurhat veivät Sadun elämän täydelliseen kriisiin
Eeva, 63, on asunut yksin koko elämänsä – Ei kaipaa kumppania
Yksinäisyyden vuoksi masentunut Aino: Olut ja saippuasarjat auttavat pahaan oloon
Keski-ikäisellä Sallalla ei ole koskaan ollut rakkaussuhdetta: Harkitsi jopa itsemurhaa
81-vuotias yksinäinen isoäiti myy seksiä rahasta
Yksinäisyydestä kärsinyt Eeva-Liisa: Tuntui kuin olisin ollut häkissä
"Pelko yksinäisyydestä sai minut muuttamaan yhteisöön"
Naiset ovat ystävyyssuhteissa julmempia kuin miehet
Viidenkympin villitys on ohi – Nyt hullaantuvat kuusikymppiset!
Suomessa ikäihminen päätyy itsemurhaan lähes päivittäin
Puhelinrinki lievittää yksinäisen omaishoitajan arkea
Kuvat: Colourbox.com ja Lehtikuva