Suomenlahden eteläpuolella olevien Sosnovyi Borin ydinvoimalaitosten korvaaminen uusilla laitoksilla lykkääntyy.
Mikä?
Sosnovyi Borin ydinvoimalat on otettu käyttöön vuosina 1973, 1975, 1979 ja 1981.
Voimalaitokset ovat RBMK-reaktoreita eli Tshernobyl-tyyppisiä. Turvajärjestelmien lisäämisestä huolimatta ne ovat hyvin vaarallisia onnettomuustilanteissa.
Vanhojen ydinvoimaloiden korvaavat uudet ydinvoimalat on tämän hetken suunnitelman mukaan tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2018, 2020, 2025 ja 2026.
Sosnovyi Borin voimalat tuottavat yli 50 prosenttia Pietarin ja sen ympärillä olevan Leningradin alueen sähköstä.
Asialla on merkitystä Suomessa, sillä laitokset ovat vain 220 kilometrin päässä Helsingistä. Tshernobyl-tyyppiset reaktorit ovat paikkailuista ja turvaratkaisujen lisäämisestä huolimatta paljon vaarallisempia kuin Suomen omat ydinvoimalat.
Ensimmäisen korvaavan reaktorin piti alkuperäisen suunnitelman mukaan valmistua jo viime vuonna, mutta nyt Rosatom lupaa uutta yksikköä vuodelle 2018. Sen rakentaminen on aloitettu vuonna 2007.
– Kun vanha yksikkö suljetaan, uusi yksikkö avataan. Etenemme suunnitelmien mukaisesti, Sosnovyi Borin ydinvoimaloista vastaava johtaja Vladimir Pereguda vastaa kysymykseen uuden reaktorin viivästymisestä.
Sosnovyi Borin uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on vuosia myöhässä aikataulusta.
Viivästymisen syynä saattaa olla työvoimapula. Työmaalla pitäisi olla noin 4000 rakentajaa, mutta eräiden arvioiden mukaan rakentajia on vain puolet tästä. Ukrainasta tulevien laitteiden ja raudan sanotaan tulleen aikataulussa.
Vanhoille voimaloille lisäaikaa
Sosnovyi Borissa on neljä tuhannen megawatin ydinvoimalaa, joista kaksi vanhinta on liitetty sähköverkkoon vuosina 1973 ja 1975. Alun perin käyttöiäksi määriteltiin 30 vuotta mutta uudistuksien myötä käyttöikää on lisätty 15 vuodella.
Uudemmat yksiköt eli voimalaitokset 3 ja 4 otettiin käyttöön 1980-luvun vaihteessa. Ne on tarkoitus uusia vuoteen 2026 mennessä.
Vanhin Tshernobyl-tyyppinen, joskin uudistettu ydinvoimala on tarkoitus sulkea vuonna 2018 eli samana vuonna, kun uusi reaktori otetaan vuosien lykkäysten jälkeen käyttöön.
– Vanhoja Sosnovyi Borin Tshernobyl-tyyppisiä reaktoreita on korjattu kovasti, mutta ne ikääntyvät vääjäämättä, Säteilyturvallisuuskeskuksen projektipäällikkö Kim Söderling sanoo.
Söderling on käynyt useita kertoja Sosnovyi Borissa ydinturvallisuusyhteistyösopimuksen merkeissä. Sopimus tuo rahaa ja tietotaitoa Venäjälle ja suomalaiset ovat puolestaan paremmin selvillä Venäjän ydinvoimaloiden tilanteesta.
Uusien ydinvoimaloiden turvallisuutta korostetaan
Rakenteilla olevat uudet ydinvoimalat ovat vanhoja turvallisempia, sillä turvaratkaisuja on lisätty huomattavasti. Suomen Pyhäjoen Hanhikiveen rakennettavan ydinvoimalan turvallisuusratkaisut ovat samanlaisia kuin Sosnovyi Borin uusien yksiköiden. Hanhikiveen tulevan ydinvoimalan edustajat ovat käyneet katsomassa, miltä Suomeen hankittava Rosatomin ydinvoimala näyttäisi.
Sosnovyi Borin ydinvoimalan simulaatiosalissa harjoitellaan mahdollisten ydinvoimaonnettomuuksien varalta.
Sosnovyi Borin johtaja Vladimir Pereguda luettelee pitkään uusia turvallisuusratkaisuja ja vakuuttaa, että turvallisuuteen todella panostetaan. Myös paikan päällä oleva STUK:n edustaja myöntää tämän.
– Uusiin yksiköihin on tehty lukuisia turvallisuusparannuksia. Suojamuuri jättää mahdolliset säteilyt laitoksen sisään. Lisäksi reaktorissa on niin sanottuja passiivisia suojausjärjestelmiä, Söderling kertoo.
– Reaktoria ympäröi lentokoneen kestävä suojamuuri. Tosin muuri ei ole niin vahva, että se kestäisi liikennelentokoneen iskun.
Ajattelutapa muuttunut
Söderling kertoo, että turvallisuusajattelu Venäjällä on parantunut.
– "Ei kuulu minulle vaan naapuriosastolle"-tyyppinen ajattelu on kadonnut.
– Toki me uskomme, että meillä asiat on paremmin järjestelty mutta venäläiset uskovat puolestaan samalla tavalla että heillä asiat on paremmin mietitty. Heillä on oma kulttuurinsa eli meillä ei aina tehtäisi niin kuin heillä tehdään, Söderling muotoilee.
Esimerkiksi ydinvoimalassa tapahtuvasta tulipalosta hälytys menee ensin laitoksen sisäiseen yksikköön, josta hälytys lähtee palokunnalle. Suomessa hälytys menee suoraan palokunnalle, jolloin säästetään 10 minuuttia arvokasta aikaa.
Johtaja Pereguda luettelee erilaisia, tavanomaisesta poikkeavia uhkia:
– Vedenpinnan nousu Suomenlahdella on uhka mutta suurempi ongelma on vedenpinnan liiallinen lasku. Myös ydinvoimalan ulkopuolisen sähkönsaannin häiriöt ovat vaarallisia.
Jätteitä lähelle ja kauas
Käytetyt polttoainesauvat varastoidaan voimalassa veteen kolmeksi vuodeksi. Loppukäsittely tapahtuu Krasnojarskissa.
Matala-aktiivinen jäte jää Sosnovyi Boriin mutta sen varastointitapa on vielä päättämättä. Tällä hetkellä jäte on säilötty varastoon ydinvoimalan pihalla.
Juttua muokattu 11.10. klo 9:41: Poistettu otsikosta vuosiluku ja lisätty etäisyys Suomeen. Lisätty juttuun videoklippi.