Toisen maailmansodan aikaan suomalaisnaisten suhteita saksalaisiin sotilaisiin ei katsottu hyvällä. Kuitenkin monet suomalaiset naiset lähtivät jatkosodan jälkeen Saksaan. Osa rakkauden perässä, kuten kemiläinen konttoristi Annikki Pennanen.
Kulttuurihistoroitsija ja teologi Satu Saarinen kertoo Viiden jälkeen -ohjelmassa, kuinka hänen isoäitinsä Annikki Pennanen päätti lähteä Saksaan rakastettunsa saksalaissotilas Peter Raschen mukana, vaikka suhde rikkoi aikansa normeja.
Tuohon aikaan suhtautuminen suomalaisnaisen ja saksalaissotilaan välistä suhdetta ei Saarisen mukaan katsottu kovin hyvällä, vaikka saksalaiset olivat ennen Lapin sodan puhkeamista vielä aseveljiä.
– Naiset on asetettu jatkosodassa ja kaikissa muissakin sodissa tällaisen kansallisen moraalin vartijoiksi kotirintamalla, Saarinen sanoo.
Kolmen kuukauden matka pois kotimaasta
Saksalaisia sotilaita taisteli jatkosodassa suomalaisjoukkojen rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Kun jatkosota päättyi, Neuvostoliitto vaati rauhanehdoissaan Suomea ajamaan saksalaiset maasta. Alussa saksalaisten vetäytyminen Suomesta oli vielä rauhanomaista ja sitä toteutettiin yksissä tuumin suomalaisten kanssa.
Tuolloin myös Annikki päätti lähteä rakastettunsa Peterin kanssa saksalaisjoukkojen mukana Norjaan. Sieltä he matkustivat Tanskaan ja ja edelleen Peterin kotimaahan Saksaan. Saarinen kertoo matkan kestäneen noin kolme kuukautta kokonaisuudessaan.
– Iloinen perhetapahtuma oli Norjassa alulle saatettu, minun äitini, Saarinen kertoo.
Epäsovinnaisesta rakkaussuhteesta syntynyt lapsi näki maailman ensi kertaa sodan jo päätyttyä, elokuussa 1945.
Pariskunnalle suunniteltiin jo kirkkohäitä Kemissä pidettäviksi. Miten häiden kävi, entä miten Natsi-Saksan rotuoppi vaikutti tuon ajan rakkaussuhteisiin? Katso Satu Saarisen haastattelu jutun alussa olevalta videolta.
Satu Saarinen julkaisi syyskuussa isoäitinsä tarinasta kirjan nimeltä Annikin sota ja rauha (Otava 2023).