Suomalainen suurelokuva kertoo vaietusta aiheesta – "Pystyin katsomaan elokuvan tavallaan hahmona, joka en ole minä"

2:09img
Katso video: Uusi suurelokuva käsittelee juutalaisten karkoituksia Suomesta natsi-Saksaan.
Julkaistu 17.12.2024 22:21

Heli Sivunen

heli.sivunen@mtv.fi

Ensi kuussa julkaistava suomalainen suurelokuva, joka käsittelee juutalaisten karkoitusta Suomesta toisen maailmansodan aikana, on saanut kansainvälistä huomiota.

Klaus Härön ohjaama ja Ilkka Matilan tuottama Ei koskaan yksin -elokuva perustuu tositarinaan juutalaisia auttaneesta liikemiehestä Abraham Stilleristä.

Viisi kieltä toi haasteita

Elokuva on viiden maan välinen yhteistuotanto. Se esitetään ensi kuussa Palm Springsin kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla.

Kansainvälisessä tuotannossa käytettiin viittä kieltä – suomen lisäksi ruotsia, saksaa, hepreaa ja englantia – mikä asetti näyttelijöille haasteen.

Lue lisää: Klaus Härön uusin elokuva kertoo Suomen juutalaisten pelastajasta – "Antisemitismin pahuus ei ole historiaa"

Ville Virtanen, joka näyttelee Abraham Stilleriä, sanoo toistaneensa saksan- ja hepreankielisiä repliikkejä kymmenen tuhatta kertaa saadakseen niistä luontevat.

– Esimerkiksi hepreankielinen rukous siellä suolla, missä tämän elokuvan sanoma tiivistyy – että usko, että sanat ovat vahvempia kuin aseet.

– Siitä rukouksesta tuli sellanen rituaali minulle, että joka aamu puolen vuoden ajan lauloin sen rukouksen kymmenisen kertaa, Virtanen sanoo.

Vaikea historia

Elokuvassa tuodaan esiin myös kiistanalaisia historiallisia hahmoja, kuten Valtionpoliisin päällikkö Arno Anthoni, jota näyttelee Kari Hietalahti.

– Hämmästelin itsekin sitä, että pystyin katsomaan tämän sillä tavalla, etten ikään kuin itse ollut siinä.

– Pystyin katsomaan elokuvan tavallaan hahmona, joka en ole minä. Ja onneksi en ole minä, Hietalahti nauraa.

Lue myös: Hannes Tuovinen, 100, odotti jatkosodan tulitaukoa rintamalla 80 vuotta sitten: "Tulikin hirmuinen keskitys"

Surullinen valssi

Erityisen hätkähdyttävä kohtaus yhdistää suomalaisen kulttuurin mestariteoksen ja natsi-symboliikan.

Ohjaaja Klaus Härö käyttää tätä esimerkkinä visuaalisesta kerronnasta tarinan ohella.

– Tämä Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, ajattelen sitä vähän semmoisena surullisena valssina.

– Sillä lailla tämä kohtaus myös viittaa siihen, että vaikka yhteistyö saattoi olla tietyllä tapaa välttämättömyys, niin onko pakko myöntyä kaikkeen.

Lue myös: Isäni päätyi taistelemaan SS-joukkojen kovaan etulinjaan – sotilas Lahtisen vaiettu menneisyys

Päähenkiöiden jälkeläiset

Elokuva on tuottaja Ilkka Matilan mukaan tehnyt vaikutuksen myös päähenkilöiden jälkeläisiin.

– Meidän itävaltalaisen pakolaisen tytär, Georg Kollmanin tytär Orna, joka nykyään asuu Israelissa, hän näki elokuvan ja tietenkin hänelle isänsä näkeminen semmoisena aikana oli vaikuttava.

Elokuvaa varten suljettiin katuja Helsingissä, ja julkinen liikenne kulki poikkeusreittejä.

Kari Hietalahti tunnistaa tämän mittakaavan projektin paineet.

– Tämä on todella iso elokuva, ja olen vitsaillut, että nyt Kari älä mokaa tätä.

Tuoreimmat aiheesta

Klaus Härö