Venäjällä mielen osoittaminen vaatii selkärankaa ja riskien hyväksymistä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan.
Ukrainan sodan myötä ihmiset ympäri maailmaa ovat osoittaneet mieltään Venäjän hyökkäystä vastaan. Esimerkiksi Helsingissä sotaa vastusti lauantaina ainakin 10 000 ihmistä. Venäjän sotapropagandasta huolimatta mielenosoituksia on nähty myös eri puolilla Venäjää.
– Aikaisemmin olisi voinut sanoa, että pelkkä mielen osoittaminen on vaarallista, mutta nyt jo mielensä ilmaiseminen sosiaalisessa mediassa voi johtaa sakkoihin tai vankeusrangaistukseen, Silvan sanoo.
– Kaduilla ovat lyhyesti sanottuna rohkeat henkilöt, jotka eivät syö valtion narratiivia siitä, että kyseessä on erikoisoperaatio. Aika paljon on nähty nuoria, mikä varmasti liittyy mediankulutustapoihin ja sellaisia, jotka ovat jo pidempään vastustaneet (presidentti Vladimir) Putinin hallintoa, Silvan jatkaa.
Mikä erikoisoperaatio?
Silvan käyttämä sana erikoisoperaatio on suoraan Venäjän presidentin Putinin puheesta, jossa hän käytännössä julisti sodan Ukrainalle.
Juuri niin sanottu erikoisoperaatio onkin Venäjän sotapropagandan kannalta keskeinen termi.
– On rakennettu narratiivi sodasta, joka on ennaltaehkäisevä operaatio, jonka tarkoitus on estää Venäjä-mielisten ukrainalaisten kansanmurha. Nyt tavoitteena on lisäksi jollain tapaa pelastaa ukrainalaiset heiltä itseltään, Silvan kertoo.
Lue myös: Mitä venäläisjoukkojen eteneminen Harkovaan tarkoittaa? Sotilasasiantuntija vastaa MTV Uutiset Liven lähetyksessä kello 9.30
Tämä perustelu on Venäjällä rakennettu sen ajatuksen päälle, että lännen tarkoituksena on nöyryyttää Venäjää ja riistää sen luonnonvarat, joiden perässä eritoten Yhdysvallat on.
– Venäjän hallinto haluaa tämän näyttävän siltä, että ennaltaehkäistään Naton hyökkäys Venäjälle Ukrainan kautta, Silva arvioi.
Sotilaiden äideillä voisi olla vaikutusta
Tutkija Silvan uskoo, että Venäjällä niin sanottu keskivertokansalainen on tällä hetkellä "aika hämmentynyt".
– Se, mitä venäläisten mielipiteistä tiedetään on, että sodan kannatus ei välttämättä ole kovin korkealla, hän sanoo.
Lue myös: Venäjä sanoo haluavansa neuvotella Ukrainan kanssa – sijainti on ongelma presidentti Zelenskyille
Itsenäisen Levada keskuksen tekemän mielipidekyselyn mukaan vain neljä prosenttia venäläisistä ennen sotaa ajatteli, että Venäjä on Itä-Ukrainan kriisin kiristymisen takana.
43 prosenttia venäläisistä puolestaan antoi tukensa asevoimien käytölle separatistien puolella, jos Itä-Ukrainassa aletaan sotia. 43 prosenttia ainakin jossain määrin vastusti tällaisia sotatoimia. 14 prosenttia ei osannut muodostaa selkeää kantaa.
– Jos mieltä osoittavat samat ihmiset, jotka osoittivat mieltä esimerkiksi Aleksei Navalnyin puolesta, niin en usko, että se paljon Putinia liikauttaa. Mutta jos vaikka sotilaiden äidit, isät, isoäidit ja isoisät liittyvät mielenosoitusrintamaan, niin sillä voi olla jo jonkinlainen vaikutus Putiniin, Silvan toteaa.
Putin on muuttunut
Venäjän ulkopolitiikka ei ole enää rationaalista, linjaa Silvan.
– Siellä vaikuttavat tekijät, joita ei voida täysin ymmärtää. Ne voivat liittyä Putinin haluun jäädä historiankirjoihin. Hän ei ajattele hyökkäyksen seurauksia lyhyellä aikavälillä vaan sata- tai tuhatvuotisen Venäjän näkökulmasta, Silvan katsoo.
Putin on tunnetusti kutsunut Neuvostoliiton hajoamista geopoliittiseksi katastrofiksi.
– Putin ehdottomasti haikailee suurvalta-asemaa ja -statusta. Hän myös haikailee jonkinlaista slaavilaisten kansojen yhdistämistä Venäjän lipun alle, Silvan sanoo.
Silvanin mielestä Putin on muuttunut mies.
– Sanoisin, että Putinia on pidetty rationaalisena toimijana. Tämä ei enää ole se Putin, joka oli vaikkapa kymmenen vuotta sitten.
13:00
Katso tutkija Kristiina Silvan koko haastattelu tästä.