Turkistarhauksen eettisyys on noussut jälleen julkiseen keskusteluun lintuinfluenssaepidemian leviämisen yhteydessä. Mikä on epidemiatilanne tällä hetkellä ja millä toimilla sitä voidaan hillitä?
Yksi kuluvan kesän seuratuimmista uutisaiheista on ollut lintuinfluenssa. Suomalaisilla turkistarhoilla on kesän aikana havaittu lukuisia lintuinfluenssatartuntoja, jotka ovat herättäneet huolta niin Suomessa kuin maailmallakin.
Tähän mennessä lintuinfluenssatartuntoja on todettu 24 turkistarhalla, joissa on ollut minkkejä, sinikettuja ja supikoiria. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton (Fifur) tutkimusjohtaja Jussi Peuran mukaan uusia turkistiloja on tullut "muutama kappale" lisää.
– Näiden uusien tilojen näytteet oli otettu jo heinäkuun puolella. Ne eivät sinänsä olleet uusia tiloja tässä kuviossa. Näytteiden analysointi vain kesti kauemmin.
– Tietojemme mukaan on pari tilaa, joilta odotetaan tuloksia tällä hetkellä, Peura sanoo MTV Uutisille.
Lue lisää: Lintuinfluenssatapauksia todettu kolmella uudella turkistarhalla
Lopettamispäätökset yksittäisille tuottajille kova paikka
Tautia on pyritty taltuttamaan muun muassa antamalla lopetuspäätös noin 90 000 turkiseläimelle. Tämä on Peuran mukaan ollut yksittäisille yrittäjille kova paikka.
– Niin kuin jokainen voi ymmärtää, tuollaisessa tilanteessa tehdään isoja päätöksiä ja asioita, mutta kyllä meidän tuottajamme ymmärtävät tilanteen: viruksen eteneminen pitää saada pysäytettyä.
– Meillä on Suomessa onneksi eläintautilaki, joka turvaa tuottajien oikeusturvan näissä tilanteissa, Peura toteaa.
Peuran tietojen mukaan osassa tiloista turkiseläinten lopettaminen on jo saatu päätökseen. Tarkkoja lukuja hänellä ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa antaa, sillä tilat ovat hyvin eri vaiheessa lopettamisten osalta. Osa tiloista odottaa Peuran mukaan vielä päätöstä eläinten lopettamisesta.
– Aika iso osa tiloista on sellaisia, joissa on päätetty, että lopettamisia ei tehdä lainkaan, sillä tilanne on niin lievä.
Lue myös: Pikkukunnassa pelätään lintuinfluenssan kaatavan turkistarhat – "Mitäs täällä sitten tehdään?"
Eläinfilosofi ärähtää: Eläinten tappaminen ei ole keino ehkäistä lintuinfluenssaa
Ruokavirasto määräsi elokuun alussa kaikki minkit lopetettavaksi turkistarhoilla, joissa lintuinfluenssaa on todistetusti havaittu. Kettuja ja supikoiria koskevat lopetuspäätökset tehdään Ruokaviraston mukaan tapauskohtaisen harkinnan pohjalta.
Lintujen metsästyksen poikkeuslupia lintuinfluenssa-tilanteen hillitsemiseksi myönnettiin heinäkuussa vajaaksi viikoksi lähes 10 000. Luvista käytettiin vain reilut 400.
Eläinfilosofi, tutkija ja aktivisti Elisa Aaltolan mukaan myönnetyt luvat eivät ole oikeasuhtaisia muun muassa siksi, että osa lintukannat ovat olleet jo ennen lintuinfluenssaepidemiaakin vaarassa.
– Se, että lintuja alettaisiin ampua siksi, että lintuinfluenssa verottaa turkistarhoja kovasti, on eettisesti kestämätöntä eikä se ole tieteen mukaista.
– Monet epidemioihin ja nimenomaan eläinten viruksiin erikoistuneet tutkijat maailmallakin ovat todenneet, että eläinten tappaminen ei ole keino ehkäistä lintuinfluenssaa, Aaltola sanoo MTV Uutisille.
MTV:n Viiden jälkeen -ohjelma haastatteli lintuinfluenssasta Tuomas Aiveloa maanantain (14.8.) lähetyksessään. Voit katsoa haastattelun jälkikäteen MTV Katsomossa.
Fifur: Tilanne ei ole niin huono kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto on Peuran mukaan keskittynyt alusta alkaen ennaltaehkäiseviin toimiin. Tuottajia on hänen mukaansa ohjeistettu tekemään tiloilla toimenpiteitä, joilla riski lintuinfluenssaviruksen tarttumiselle eläimestä ihmiseen olisi pieni.
Omasuojauksen lisäksi Fifur on korostanut lintutorjunnan merkitystä turkistiloilla. Menetelmiä lintutorjunnalle on Peuran mukaan useita.
– On paljon verkkoratkaisuja ja estoja, jotta linnut eivät pääse alueille, joissa voisi tapahtua kontakti eläimen ja linnun tai rehun ja linnun välille.
Toimenpiteet ovat toimineet Peuran näkemyksen mukaan hyvin, vaikkakin hän myöntää, että lintujen pitäminen kokonaan poissa turkistiloilta on ”äärimmäisen vaikeaa”.
– Sitä riskiä voidaan kuitenkin minimoida. Tuottajat tekevät kovasti töitä sen suhteen, eikä tilanne turkistarhoilla ole niin ¨huono kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää.
"Nyt olisi viimein aika havahtua tähän vaaratekijään"
Aaltola puolestaan näkee, että lintuinfluenssaa voitaisiin suitsia tehokkaammin lopettamalla turkistarhaus. Hänen mukaansa jo eettiset syyt olisivat jo tarpeeksi painava syy elinkeinon lopettamiselle. Sen lisäksi hänen mukaansa tulee ottaa huomioon paitsi eläinten, myös ihmisten hyvinvointi ja terveys.
– Turkistarhoilla on paljon geneettisesti samankaltaisia yksilöitä pienessä tilassa ja se on valtavan otollista maaperää erilaisten virusten ja muiden patogeenien muuntautumiselle suuntaa, jossa virus voi hypätä myös ihmiseen, Aaltola perustelee kantaansa.
– Nyt olisi viimein aika havahtua tähän vaaratekijään ja ottaa tärkeä askel turkisalan lopettaminen ja turkistarhojen sulkemiselle, Aaltola sanoo.
Eläinfilosofi kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että turkistarhauksen eettiset ongelmat ovat nousseet jälleen keskusteluun – myös eduskunnassa. Hän uskoo, että Suomi seuraa pian muiden maiden esimerkkejä ja lopettaa turkistarhauksen.
– Minimivaatimus, jonka voi sivistysvaltiolle eläinten suhteen asettaa, on se, että älkää nyt sentään laittako eläimiä olosuhteisiin, jossa ne eivät voi muuta tehdä kuin voida pahoin, Aaltola sanoo.
Lue myös: Ken lisäämisestä perustuslakiin etenee eduskuntaanansalaisaloite eläinten oikeuksi
Entinen sosiaali- ja terveysministeri, Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen on todennut, että turkistarhaus on menneisyyden elinkeino ja ala pitäisi ajaa hallitusti alas.
Fifurin tutkimusjohtaja Peura puolestaan sanoo, että Suomen lintuinfluenssatilanteella ja elinkeinon alas ajamisella ei ole ”mitään yhteistä”.
– Tämä on epidemiatilanne, joka hoidetaan turkistilalla tapauskohtaisesti. Siihen on olemassa tietyt toimenpiteet viranomaisilta, miten eläintautilain mukaan toimitaan näissä tilanteissa.
– Ja sitten, kun todetaan, että virusta ei enää tilalla ole ja kun siellä on tehty asianmukaiset desinfiointi- ja puhdistustoimenpiteet, tila saa jatkaa toimintaansa, Peura toteaa.
15:05
Katso Elisa Aaltolan koko haastattelu, jossa hän vastaa myös kysymykseen. Miksi eläinten oikeudet pitää saada perustuslakiin?