Alexander Stubb olisi kannanotto eurooppalaisten arvojen puolesta, mutta Antti Häkkänen voisi vedota äänestäjiin.
Pääministeripuolue kokoomuksen mahdollinen presidenttiehdokas on vielä auki.
Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo sanoo, että kokoomus on presidenttikysymyksen suhteen "varsin jakaantunut".
– Ulkopuolelta tarkkailevana tulee vähän sellainen olo, että jonkinlainen sisäinen kilpailu kokoomuksessa on meneillään, kertoi Elo STT:lle torstaina.
Entistä pääministeriä Alexander Stubbia on pidetty todennäköisenä kokoomuksen ehdokkaana. Kesäkuussa Stubb kertoi Ylelle olevansa valmis harkitsemaan ehdokkuutta.
Puolustusministeri Antti Häkkänen yllätti monet, kun hän elokuun alussa kertoi harkitsevansa ehdokkuutta vakavasti. Keskiviikkona Stubb kertoi, että on luvannut harkita asiaa vakavasti, jos puolue pyytää.
Häkkänen ja Stubb olisivat keskenään erilaiset ehdokkaat. Häkkästä pidetään kokoomuksen konservatiivisiiven edustajana, kun taas Stubb on profiloitunut Eurooppa-poliitikkona.
– Stubbin kannattajat ovat tuoneet esille, että kun hänellä on tausta vahvasti Eurooppa-kuvioissa, niin tavallaan hän olisi signaali, että Suomi on sitoutunut näihin eurooppalaisiin arvoihin ja on liberaali, vapaa ja demokraattinen maa.
Stubb on ollut EU-parlamentin jäsen ja työskennellyt Euroopan investointipankin varapääjohtajana. Tällä hetkellä hän toimii EU-yliopiston professorina Firenzessä Italiassa.
Stubbin valinnalla kokoomusta voitaisiin paaluttaa kohti liberaalikeskustaa ja -oikeistoa konservatiivisemman suunnan sijasta.
Ylen gallupin perusteella kokoomuksen suosio on alkanut luisua.
Lue myös: Alexander Stubb harkitsee presidenttiehdokkuutta vakavasti – IS: Kokoomus valitsee ehdokkaansa ensi viikolla, Orpo esittää Stubbia
Aaltola sekoittaa pakkaa
Yksi mahdollinen tulkinta on, että Häkkänen on halunnut tuoda keskusteluun sen, pitäisikö presidenttiehdokkaaksi valita puolueessa aktiivisesti toimivia poliitikkoja reservin sijaan.
– Hän haluaa ehkä tuoda keskusteluun sitä, että haetaanko muilla ansioilla meritoitunutta vai poliittisesti kannukset hankkinutta henkilöä.
Häkkänen on kokoomuksen varapuheenjohtaja ja tuttu kasvo päivänpolitiikasta. Stubb on entinen pääministeri ja kokoomuksen entinen puheenjohtaja, muttei ole toiminut kotimaan politiikassa vuoden 2017 jälkeen.
Aktiivipoliitikkojen osuus presidenttiehdokkaissa on melko pieni.
– Jos ajatellaan muuten tätä palettia, niin tässähän on hyvin vähän sellaisia henkilöitä, jotka olisivat edelleen aktiivisesti politiikassa mukana.
Valitsijayhdistyksen kautta ehdolle lähtenyt Mika Aaltola sekoittaa osaltaan kokoomuksen pakkaa.
– Silloin kun Mika Aaltola ensimmäisiä kertoja tuotiin näihin keskusteluihin, niin silloinhan häntä monesti julkisuudessa yhdistettiin siihen, että hän saattaisi olla kokoomuksen ehdokas.
Aaltolan taakse asettumista ei ole suljettu kokonaan pois.
Häkkäsen ulostulo samana päivänä Aaltolan presidentti-ilmoituksen kanssa synnyttää Elon mukaan kuitenkin vaikutelman, että haluttiin antaa viesti siitä, että kokoomuksella pitää olla oma, puolueen asettama ehdokas.
Lue myös: Li Andersson harkitsee presidenttiehdokkuutta – toivoo muiden vasemmistoliittolaisten tekevän samoin
Häkkänen etulyöntiasemassa?
Elo uskoo, että kokoomus pyrkii ensisijaisesti valitsemaan ehdokkaan ilman neuvoa-antavaa jäsenäänestystä.
– Se on kuitenkin aika työläs prosessi, ja aika juoksee koko ajan.
Puolueen puheenjohtajalla Petteri Orpolla on roolinsa ehdokkaan valinnassa, mutta Elo ei usko, että jyräävä tapa toimisi tässä kohtaa. Se voisi jakaa kannattajakuntaa entisestään.
Elon mielestä kaksi ratkaisevaa kysymystä ovat, onko henkilö pätevä ehdokkaaksi ja onko hänellä edellytyksiä tulla valituksi. Elo näkee, että jälkimmäisen suhteen Häkkänen on hieman etulyöntiasemassa.
– Tässä suhteessa ehkä ihan varovaisesti näkisin, että Häkkänen poliitikkonakin nauttii kohtuullisen suurta kansansuosiota ja on profiloitunut viime vuosina varsin vahvasti.
Elo näkee, että Häkkäsellä on sellaisia ominaisuuksia, joita tässä ajassa tunnutaan arvostavan.
Paljon painaa yleinen mielikuva presidentti-instituutiosta.
– Varmasti puolueet miettivät myös sitä, kuinka paljon ehdokas vastaa odotuksia ja käsityksiä, joita kansalaisilla on.