Työministeri Jari Lindström kirjoitti MTV:n nettikolumnissaan 17.8. näin: "Jos haluamme rahoittaa nykymuotoisen hyvinvointiyhteiskuntamme on työllisyysasteemme oltava pohjoismaisella yli 75 prosentin tasolla. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että yhä useampi noin 250 000 työttömästä on saatava tavalla tai toisella töihin. Erityisen vaikeata tämä tulee olemaan niiden lähes 80 000 pitkäaikaistyöttömän osalta."
Olen samaa mieltä ministerin kanssa. Mielestäni meidän pitää tunnustaa se, että meillä on pitkäaikaistyöttömiä, jotka tuettunakaan eivät koskaan pääse takaisin työhön. Heille pitää löytää omat tukiratkaisut, kirjoittaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder omassa nettikolumnissaan.
Ministeriöiden kannettava vastuu oman työnsä tuloksista
Aktiivimalli kertoo paljon hallintorakenteesta ja hallinnon toimintakulttuurista. Valmisteluvastuu jakautui moneen ministeriöön.
Työttömyysturvan aktiivimallia valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriössä, koska se liittyy sosiaaliturvaan. Sen sijaan omatoimisen työnhaun mallia valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriössä, kun se kuuluu työnhakijan palveluprosessiin.
Hallinnolliset rajat eivät saisi mutkistaa valmistelua tai haluttua lopputulosta, mutta nyt näin kävi. Palvelunäkökulma jäi huomioimatta. Jatkossa yksilön tarpeista lähtevän palvelun tarjoamista on kaikin keinoin lisättävä.
Työmarkkinatoimijoilla on oikeus edellyttää, että hallinnonalojen välinen yhteistyö sujuu seuraavalla hallituskaudella huomattavasti paremmin. Valtioneuvoston pitää rohkeasti miettiä ministeriöjakoakin uusiksi.
Perusasteen varassa olevien työllisyysaste liian matala
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste oli vuonna 2017 lähes 87 prosenttia ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste 83 prosenttia.
Perusasteen koulutuksen varassa olevilla työllisyysaste oli noin 41 prosenttia. Ennen 1990-luvun lamaa perusasteen suorittaneiden työllisyysaste oli yli 60 prosenttia.
Perusasteen varassa olevia on Suomessa nyt yli 600 000. Jos osa heistä putoaa työmarkkinoilta, meillä on todellisia vaikeuksia kasvattaa työllisyysastettamme tai edes pitää sitä 72 prosentissa, johon se on nyt ison työn ja hyvän suhdannekehityksen ansiosta noussut.
Kouluttautumalla tutkintoon saat paremman elämän. Keskeinen pitkän aikavälin tavoite on, että mahdollisimman moni suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Olennaista on varmistaa koulutuksen laatu työllisyyden näkökulmasta ja vähentää koulutuksen keskeyttämisiä.
Mihin unohtui nuorisotakuu?
Nuorisotakuun ideana oli taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka nopeasti työttömäksi jäämisen jälkeen.
Nuoriso- ja koulutustakuun tavoitteita on edistetty monin tavoin. Takuu ei kaikilta osin päässyt tavoitteeseensa, joten tilalle tarvitaan vieläkin tehokkaampia välineitä.
Työmarkkinajärjestöjen vastuulla puolestaan on miettiä uusia avauksia työllisyysasteen kasvattamiseen. Akava valmistelee omat avauksensa syksyn mittaan ja kokoaa ne Suomen työn linja -asiakirjaksi.
Kirjoittaja Sture Fjäder on Akavan puheenjohtaja.