Suomen menestys on aina pohjautunut koulutukseen, osaamiseen ja työn tekemiseen. Uskon edelleen näihin. Työtä tekemällä pitää voida ansaita parempi elämä kuin olemalla sivussa työmarkkinoilta, kirjoittaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
Osaaminen puolestaan mietityttää.
Perusasteen koulutuksen varassa olevia 20–29-vuotiaita nuoria on 115 000. Heistä kokonaan työvoiman ulkopuolella on 46 prosenttia. Melkein puolet!
Nuorten jääminen työmarkkinoiden ulkopuolelle tai putoaminen sieltä on vakava tilanne sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Koko Suomen kannalta tämän kokoluokan ongelmaa ei yksinkertaisesti voi sallia. On pakko löytää lääkkeet, joilla tämä ratkaistaan.
Korkeakoulutettujen työllisyysaste on 83 prosenttia, ammatillisen tutkinnon suorittaneiden 72 prosenttia. Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on ainoastaan 43 prosenttia. Laman jälkeen perusasteen varassa olevien työntekijöiden työllisyysaste on laskenut noin 20 prosenttiyksikköä.
Haastan Jarkko Elorannan
Haastan hyvän kollegani, työmarkkinajärjestö SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan yhdessä ratkaisemaan osaamisen haastetta työmarkkinoilla.
Perusasteen koulutuksen suorittaneiden työpaikat ovat vähentyneet jyrkästi viime vuosikymmenen aikana. Seuraavan kymmenen vuoden aikana niitä katoaa väistämättä lisää.
Oleellinen kysymys on myös se, miten saamme nostettua ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työllisyyden yli 80 prosenttiin.
Meidän pitää avoimesti pohtia miksi työmarkkinoilta pudonneet eivät pääse takaisin työhön. Voiko olla kyse siitä, että he eivät saa uutta työtä hinnalla, joka työehtosopimuksissa on määritelty? Onko Suomen tie se, että meille syntyy matalapalkkatyötä ja toimeentuloa täydennetään sosiaaliturvalla?
Kenen vastuulla osaamisen kehittäminen on?
Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on ollut erittäin toimiva palvelu kaikille kansalaisille. Jokaisen terveydentilaa tarkastellaan säännöllisesti, mutta osaamistamme ja taitojamme ei. Meillä on kotitalousvähennys, jota voi käyttää vaikkapa keittiön korjaamiseen, mutta vastaavaa vähennystä oman osaamisen korjaamisen emme saa!
Pitäisikö työmarkkinoilla siirtyä toimintatapaan, jossa työntekijöiden osaamista arvioidaan ja päivitetään järjestelmällisesti? Mielestäni tällä olisi valtava merkitys työllistyvyyden parantamisessa.
Suomen menestys rakentuu osaamisen varaan. Akava haluaa, että meille syntyy korkeaan osaamiseen perustuvaa työtä, jonka lisäarvo on korkea, palkka hyvä ja josta kertyy paljon verotuloja.
Osaaminen osana kevään poliittista keskustelua
Osaamisesta ja elinikäisestä oppimisesta puhutaan nyt paljon. Akavan liitot pitävät esillä omia tavoitteitaan esimerkiksi osaamistili-käsitteen kautta ja tällä viikolla muun muassa Sitra on ottanut aiheen esiin julkaisemalla laajan Osaamisen aika -hankkeensa.
Ensi kevään eduskuntavaaleissa koulutuksen ja osaamisen pitää olla yksi pääteema. Keskustelen jatkuvasti puolueiden kanssa työelämän ja osaamisen kysymyksistä. Jokaisella puolueella on omat painotuksensa. Ainakin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on kertonut nostavansa osaamisen ja koulutuksen isoksi teemaksi. Hyvä niin.
Osaamisen pitää olla keskeinen kokonaisuus seuraavassa hallitusohjelmassa siihen katsomatta, kuka sitä ensi keväänä tekee.
Sture Fjäder
Akavan puheenjohtaja