Kaikki tunnistavat perusongelman ja tunnustavat tosiasiat: työllisyysaste on nyt noin 68 prosentin paikkeilla ja se on aivan liian matala. Toisaalta maan hallituksen asettama tavoite työllisyysasteen nostamiseksi 72 prosenttiin tämän hallituskauden aikana ei näytä nykymenolla toteutuvan, kirjoittaa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola MTV:n Nettivieras-kolumnissaan.
***
Tavoitteen saavuttaminen ei ole tärkeä ainoastaan hallituksen maineen säilyttämiseksi. Yli 70 prosentin työllisyysasteella saadaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet kestävästi rahoitettua ja valtion velkaantuminen taitettua.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen esitys matalapalkkatyön lisäämisestä palkkoja alentamalla ei ole tehokas keino parantaa työllisyyttä (HS 10.8.). Asia ei ole merkityksetön, mutta selvitysten perusteella myönteiset vaikutukset ovat kuitenkin marginaalisia. Saman asian ajaisi esimerkiksi palkkatuen lisääminen tai työnantajan sivukulujen alentaminen.
Julkisuudessa on myös esitetty työttömyysturvan lisäleikkauksia. En lämpene näille esityksille. Jo tehdyt päätökset ja tulossa olevat kipeät leikkaukset saavat tällä erää riittää. Keppi on jo viuhunut tarpeeksi, nyt on porkkanan vuoro.
***
Ensi vuoden alussa aukeaa mahdollisuus käyttää työmarkkinatukirahoja työllistämistoimiin kuten palkkatukeen, starttirahaan ja liikkuvuusavustukseen. Tämä on hyvä esimerkki työttömyysrahojen aktivoimisesta.
Uudistuksella arvioidaan saatavan yli 10 000 työttömän työttömyys katkeamaan – ainakin hetkeksi. Hyvässä tapauksessa toimenpiteellä mahdollistetaan syrjäytymisuhan alaiselle polku avoimille työmarkkinoille.
Työttömyysetuuksien laajempaa käyttöä työllistämiseen tulisi huolellisesti selvittää. Ensi vuoden loppupuolella meillä on jo tietoa siitä, miten työmarkkinatukirahojen käytön mahdollistaminen on onnistunut.
Työttömyysturvaan menee tällä hetkellä lähes viisi miljardia euroa vuodessa. Voisiko nykyistä suurempi osa tästä menoerästä – esimerkiksi ansioon suhteutetusta työttömyysturvasta – olla aktiivista työhön kannustavaa rahaa ja pienempi osa passiivista työttömyyden hoitoa? Tämä on asia, jota kannattaa selvittää ja pohtia.
Nykyisin työttömällä on oikeus opiskella menettämättä työttömyysetuuttaan, mutta kokonaisuuteen liittyy paljon ehtoja ja harkinnanvaraisuutta. Nämä voitaisiin aivan hyvin poistaa – ja toisaalta voisi olla perusteltua pitää voimassa työn vastaanottovelvollisuus.
Mitä alempi koulutustaso, sen suurempi työttömyysaste ja sen myötä myös heikompi mahdollisuus työllistyä. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä on kaikkien etu, että ihmiset päivittävät ja laajentavat osaamistaan.
***
Meillä oli 1990-luvun laman aikana määräaikainen Lex Taipaleeksi kutsuttu laki. Tämä mahdollisti eläkkeelle pääsyn ikääntyneelle pitkäaikaistyöttömälle, jonka työllistymismahdollisuus oli syystä tai toisesta jokseenkin olematon. Tuolloin työttömän kannalta katsoen inhimillistä mahdollisuutta käytti noin 4 000 henkilöä. Pitkään jatkunut lama on tuonut tarpeen vastaavalle järjestelylle.
Antti Palola, STTK:n puheenjohtaja
***
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) esitteli eilen hallituksen budjettiesityksen, josta voit katsoa lisää tietoa oheisilta videoilta.
2:03
3:47
