Poliisi tiedotti eilen, että se oli saanut ennen puoltapäivää Kuhmossa ilmoituksen siitä, että metsästysseurueen jäsen oli ampunut koiransa kimppuun hyökänneen suden. Poliisin saaman kuvauksen mukaan mies oli nähnyt 6-8 suden raatelevan koiraansa ja yrittänyt hätistää ne varoituslaukauksella.
Varoituslaukauksen osoituttua tehottomaksi mies oli ampunut yhden susista, jolloin muut sudet pakenivat paikalta. Miehen koira kuoli saamiinsa raateluvammoihin. Poliisi kertoi tutkivansa tapausta törkeänä mestästysrikoksena.
Viime kuussa Nurmeksessa oli poliisin mukaan hitusen samanlainen tapaus, jossa paikallinen metsästäjä ampui yhtä kolmesta suomenajokoiransa kimppuun käyneestä sudesta. Luonnonvarakeskuksen pannalla varustettu susi löytyi kuolleena paikalta, ja miestä epäillään törkeästä metsästysrikoksesta. Koiran vammat eivät olleet alustavien tietojen mukaan hengenvaarallisia.
Lue myös: Susilauma hyökkäsi metsästyskoiran kimppuun Kuhmossa – metsästäjä ampui yhden susista, koira kuoli raateluvammoihin
Suden kaato on vakava rikos
Perusmuotoisesta metsätysrikoksesta tuomiot vaihtelevat sakosta enintään kahden vuoden vankeuteen. Jos metsästysrikoksessa tapetaan susi tai vahingoitetaan sitä ja teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, tuomitaan henkilö vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi vankeuteen törkeästä metsästysrikoksesta. Törkeälle tekomuodolle on olemassa myös muita kriteerejä, kuten teon julmuus.
Yleensä metsästysrikoksista määrätyissä vankeustuomioissa on kyse ehdollisesta tuomiosta.
Lisäksi tekijä voi menettää aseensa rikoksentekovälineenä, hänet voidaan määrätä metsästyskieltoon ja sen lisäksi hän joutuu korvaamaan kaatamansa eläimen arvon valtiolle, suden kohdalla jopa yli 9000 euroa.
Lue myös: MTV Uutiset vietti yön susien reviirin ytimessä Pohjanmaalla – "Susi on Suomen vihatuin eläin"
Pakkotila voi säästää tuomiolta
Poliisi kertoi sekä Kuhmon että Nurmeksen tapausta koskevissa tiedotteissaan, että sillä ei esitutkintaviranomaisena ole muuta vaihtoehtoa asiassa kuin tehdä asiasta esitutkinta ja viedä asia syyttäjälle. Tämä ei viranomaisten oman ympäristörikoskatsauksen mukaan pidä tarkalleen paikkaansa. Vaikka yleensä asiaa harkitsevat syyttäjä tai tuomari poliisin sijaan, jotain harvinaisempia poikkeuksia ilmeisesti on.
– Vain harvoin tilanteet ovat pakkotilaa koskevan oikeuttamisperusteen osalta olleet näytöllisesti niin selkeitä, että tutkinnanjohtaja on pystynyt tekemään päätöksen esitutkinnan toimittamatta jättämisestä tai sen lopettamisesta, tämän vuoden ympäristörikoskatsauksessa kerrotaan.
Katsauksen mukaan susien kaatamisiin liittynyt viime vuosina aiemminkin pakkotilaa koskevia väitteitä.
Pakkotilassa arvioidaan, onko eläimen ampuminen on ollut välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi ollut tarpeellista. Ihminen saa puolustaa tietyin edellytyksin omaisuuttaan, tässä tapauksessa koiraansa, hyökkäävältä rauhoitetulta villieläimeltä. Mitenkään ennakollisesti tai ”kaiken varalta” ei sutta voi pakkotilan perusteella ampua, vaikka sellainen pihapiirissä olisikin havaittu ja se herättäisi huolta.
Suomessa on jo vanhastaan päätöksiä, joissa esitutkinta suden ampumisesta on lopetettu, kun koiran suojeluun liittyvän pakkotilan perusteella vaikuttaa siltä, että rikoksesta ei ole näyttöä.