Suurpedot pelottavat suomalaisia aiempaa enemmän, selviää SusiLIFE-hankkeen tutkimuskyselyssä. Suurpetoja pelätään etenkin susireviireillä ja pelot ovat yleistyneet ja vahvistuneet viimeisen viiden vuoden aikana.
Suttakin enemmän eläimistä pelättiin karhua ja punkkia. Vastaajista 44 prosenttia kertoi pelkäävänsä karhuja, 43 prosenttia punkkeja ja 35 prosenttia susia.
Ilvestä pelkäsi SusiLIFE-hankkeen mukaan 16 prosenttia ja hirveä 12 prosenttia vastaajista.
– Suurpetojen pelon yleistymisen syystä on vaikea antaa suoraa arviota. Yksi selkeä vihje on, ettei kyse ole ainakaan yksin siitä, miten suurpedoista puhutaan mediassa tai minkälainen kuva niistä luodaan. Todella monella lajilla on tässä kyselyssä samankaltainen kehityskaava, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jani Pellikka.
– Tutkimusmenetelmällisen selityksen piikkiinkään ei voi nousua laittaa. Esimerkiksi ikäjakauman vaikutukset tuossa mallissa on säädetty pois, sillä varttuneet ihmiset pelkäävät suurpetoja enemmän kuin nuoret.
SusiLIFE-hanke on Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen hanke susien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen.
Lue myös: Ylitorniolainen maanviljelijä ei ollut uskoa silmiään, kun suuri koiralta näyttävä eläin keskeytti niittotyöt: "Sehän olikin susi!"
Suden näkeminen koetaan myös kiehtovana
Kyselyssä pyydettiin arvioimaan tunteita, joita eläinten kohtaaminen aiheuttaisi. 19 prosenttia vastanneista arvioi, että suden näkeminen voisi olla sekä pelottavaa että kiehtovaa.
– Susi saatetaan kokea voimakkaaksi, arvaamattomaksi, ihmisarkuutensa menettäneeksi tai vaaralliseksi. Susi tuntuu pelottavalta, jos ihminen kokee, ettei tilanne ole hallinnassa, Pellikka avaa.
Vaikka suden läsnäolosta ollaan huolissaan, perheelliset arvioivat Pellikan mukaan lapsille sutta suuremmiksi turvallisuusuhiksi esimerkiksi tieliikenteen, tapaturmat ja vieraat ihmiset.
Kyselyyn vastasi tämän vuoden tammi-helmikuussa 2 000 täysi-ikäistä suomalaista, jotka asuvat poronhoitoalueen eteläpuolella. Tutkimuksen toteutti Bilendi SusiLIFE-hankkeen toimeksiannosta.
Tuloksia verrattiin vastaaviin kyselyihin vuosilta 2014 ja 2016.