Suomessa susikanta on levittäytynyt vuosien varrella Itä-Suomesta myös Länsi-Suomeen.
Levinneisyyskarttojen perusteella sudet ovat levittäytyneet vuosien varrella Itä-Suomesta myös Länsi-Suomeen. MTV:n Uutisaamussa vierailleen Luken riistantutkimuksen tutkimuspäällikkö Katja Holmalan mukaan tämä kertoo susien sopeutumiskyvystä.
– Susikanta oli pitkää painottunut Itä-Suomeen ja sitten pikkuhiljaa kannasta on nuoria yksilöitä vaeltanut synnyinalueelta länteen päin, sinne on muodostunut pareja ja nyt nähdään oikeastaan se, kun niistä pareista on syntynyt laumoja, Holmala kertoo.
Holmalan mukaan jo muutama vuosi sitten alettiin huomata, että Itä-Suomen rooli susien alueena alkoi muuttua.
– Toissa vuonna susikanta laski Itä-Suomen puolella merkittävästi, ja meillä oli oikeastaan enemmän susia läntisen Suomen puolella.
– Viimeisimmän arvion mukaan ollaan aika tasatilanteessa, että yhtä paljon pareja ja laumoja oli molemmilla puolilla, Holmala kertoo.
Lue myös: Kommentti: Yksi sudentappo – paljon vai vähän? Susipartion ympärillä kiehuu jännite kuin lännenelokuvassa
Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä sanoo, että kun sudet siirtyvät alueille, joissa niitä ei ole pitkiin aikoihin esiintynyt, niin siitä seuraa konflikteja niin eläinten kuin myös ihmisten välillä.
– Vaikka kyse on Suomen luontoon kuuluvasta eläimestä ja siitä, mitä se saalistaa, niin kyllähän kyse on paljon ihmisten välisistä konflikteista – valitettavasti.
Holmalan mukaan susien siirryttyä Länsi-Suomeen, alueella on ollut huomattavissa myös paljon susiin liittyvää huolta ja pelkoa, ja ihmiset ovat vaatineet eläinten hallintatoimenpiteitä, vaikka kotieläinvahingot olivat hyvin vähäisiä.
Lue myös: Harvinaiset kuvat! Valokuvaaja tallensi sudenpentujen ja alfauroksen kohtaamisen Kuhmossa – "Oli aivan liikuttavaa, miten nuo pennut suhtautuivat urokseen"
Kaikki susiin liittyvät pelot eivät kuitenkaan ole Höltän mukaan aiheellisia.
– Valitettavasti tähän liittyy paljon eritasoista ja erilaista keskustelua, missä tosi ja tarinat menevät hyvin sujuvasti sekaisin. Minusta itsestäni tuntuu siltä, että kun susi on monille sellainen asia, mitä ei arvosteta, niin silloin ei ole myöskään kovin tarkkaa sen kanssa, että onko ne jutut mitä puhutaan, niin ihan totta vai ei.
Höltän mukaan on totta, että sudet tappavat vuosittain metsästyskoiria ja esimerkiksi lampaita, mutta niidenkin riskiä voi pienentää. Hänen mukaansa lampaiden aitauksia voi esimerkiksi vahvistaa ja koirien ajokokeita siirtää, jos tiedetään, että alueelle on asettunut susipari.
Lue myös: Jalkansa katkaissut urossusi kierteli uimahallin pihassa Kauniaisissa – nälkiintynyt eläin jäljestettiin Bodom-järven lähistölle ja lopetettiin
Holmala toteaa, että susiin kohdistuva huoli liittyy usein turhautumiseen. Kun susi on levittäytynyt lähes koko Suomeen, niin se on uusi normaali ja siihen pitää varautua.
– Meillä ei oikeastaan ole enää sellaisia turvasatamia, jossa voitaisiin jatkaa elämää vanhaan totuttuun malliin, jolloin suurpetoja ei juurikaan ollut eli niihin ei jouduttu sopeutumaan. Nyt varautumista, ennaltaehkäisyä, sopeutumista ja etenkin kotieläintilojen varautumiseen liittyviä kustannuksia syntyy siitä huolimatta, tuleeko sitä susivahinkoa vai ei.