Yleinen hintojen nousu eli inflaatio syö rahan ostovoimaa. Sukanvarressa tai patjan alla rahojaan säilövä huomaa pian, että samalla rahalla saakin vähemmän tuotteita tai palveluita kuin aiemmin.
Vuosien ja vuosikymmenten kuluessa menetykset kasvavat todella isoiksi.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro laski, kuinka paljon kymmenen tuhannen euron sukanvarsisäästön ostovoima on huvennut eri aikoina. Jos eurot olisivat olleet käytössä jo vuonna 1968, inflaation vaikutuksesta sukanvarteen sullotun 10 000 euron ostovoima olisi huvennut vaivaiseen 1 090 euroon.
Menneinä vuosikymmeninä inflaatio Suomessa on ollut nykyistä selvästi voimakkaampaa. Siksi myös rahan ostovoiman hupeneminen on ollut jyrkempää kuin tällä vuosikymmenellä.
Viime vuosina kuluttajahinnat ovat nousseet jopa hälyttävän hitaasti, mutta edelleen inflaatiota on.
Vuodesta 2008 hinnat ovat nousseet keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Näin 10 000 euron ostovoimasta on siitä lähtien sulanut kuluvan vuoden elokuuhun 1 200 euroa. Inflaatio on vienyt ostovoimasta yli yhdeksän euroa kuukaudessa ja yli sata euroa vuodessa.
Tilirahalle uusi uhka
Vain ani harva säilöö rahojaan enää kassakaappiin. Käteisen käyttökin hiipuu vuosi vuodelta. Oma pankkitili on suomalaiselle lähes elinehto jokapäiväisten rahaliikkeiden hoidossa, mutta se on monelle myös säästöjen säilyttäjä.
Ultramatalien korkojen aikana valtaosa pankeista lopetti koron maksamisen käyttelytileille. Nollakorkoinen käyttelytili ei anna suojaa inflaatiota vastaan.
– Tilirahalle on noussut uusi uhka. Euroalueen talousnäkymät heikkenevät, mihin Euroopan keskuspankki on reagoinut alentamalla talletuskorkoa, jolla pankit voivat tallettaa keskuspankkiin sekä luomalla porrastetun talletuskorkojärjestelmän, Nummiaro sanoo.
Alhaiset korot ovat tukeneet taloutta. Samalla ne ovat heikentäneet pankkien kannattavuutta. Se voi heijastua pankkien luotonantohaluihin.
– Porrastetun talletuskorkojärjestelmän idea on pienentää koronlaskun haittoja, mikä voi mahdollistaa korkojen laskemisen edelleen. Jos näin käy, jossain vaiheessa pankit vyöryttävät negatiiviset talletuskorot myös kotitalouksille. Tähän asti rahaa on nakertanut inflaatio, mutta jatkossa sitä voi verottaa myös negatiivinen talletuskorko.
Nummiaron laskelmien mukaan kymmenessä vuodessa käyttelytileillä makuutetun 10 000 euron säästön ostovoima on supistunut 9 090 euroon.
Suomalaisilla on käyttelytileillään 80 miljardia euroa. Jokapäiväiseen elämän rahaliikenteeseen ja ehkä joihinkin yllättävien menojen varautumiseen tilitalletukset ovat jokaiselle välttämättömiä. Ongelmallisinta nollakorkotilit ovat niille, joiden säästöt ovat ainoastaan tilillä.
–Tili koetaan riskinkaihtajan säästämistavaksi. Ajatellaan, että inflaation riski on pienempi kuin sijoitusriski. Lyhyellä sijoitusperiodilla asia on näin, mutta pitkällä ajalla juuri päinvastoin. Pitkällä ajalla isoin riski on riskittömyys. Ironista, että tappio voidaan kokea niin vastenmielisenä, että talletusten kautta siihen lukkiudutaan.