Hintojen nousu voi syödä tavallisten työssäkäyvien ihmisten talouden joustovaran – "Siinä ei enää oikein jää jäljelle mitään"

– Kun tuolla kuuntelee, mitä ihmiset kassajonoissa ja kahviautomaateilla puhuvat, niin kyllä siellä puhutaan inflaatiosta, sähkön hinnasta ja että riittävätkö rahat, kertoo Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen STT:lle.

Hänen mukaansa nykyisessä taloustilanteessa on poikkeuksellista, että se koskettaa hyvin laajaa joukkoa suomalaisia.

– Tämä on nyt tullut aika voimakkaasti oikeastaan kaikkien kotitalouksien arkeen.

Hintojen nousua on Mikkosen mukaan vaikea päästä pakoon, koska ruoan, asumisen ja liikkumisen kaltaiset arjen perustarpeet ovat kallistuneet tuntuvasti.

Palkat eivät ole pysyneet hintojen perässä, joten työssäkäyvien suomalaisten ostovoima on heikentynyt historiallisella tavalla. Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot tippuivat heinä-syyskuussa lähes viisi prosenttia vuoden takaisesta.

Lue myös: Olli Rehn MTV:n Uutisextrassa: Euroalueen taantuma on peruttu, mutta Suomen ei – luisuu lievään taantumaan, jolta Saksa säästyy

Voikin olettaa, että hintojen nousu ja ostovoima kohoavat yhdeksi puheenaiheeksi kevään eduskuntavaaleissa. Kansalaisten talousahdingon lievittämistä ei ainakaan helpota se, että seuraavan hallituksen pitäisi myös pyrkiä tasapainottamaan Suomen julkista taloutta.

Kriisinkestokyky heikkenee

Talous- ja velkaongelmissa auttavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar kertoo hintojen nousun heikentävän taloudellista kriisinkestokykyä sellaisilla ihmisillä, joiden talous on jo ennestään ollut tiukalle viritetty.

Pantzar sanoo puhuvansa tavallisista työssäkäyvistä ihmisistä, jotka tienaavat alle 2 800–2 900 euroa kuukaudessa.

Heille muutaman sadan euron korotus sähkölaskuun voi Pantzarin mukaan tarkoittaa sitä, että talouden joustokyky on syöty saman tien.

– Siinä ei enää oikein jää jäljelle mitään, jolla vaikka pesukoneen rikkoutumiseen varaudutaan, Pantzar sanoo STT:lle.

Hänen huolenaan on, että Takuusäätiön puoleen joutuu pian kääntymään heitäkin, jotka aiemmin ovat pärjänneet omillaan.

Pantzar viittaa ihmisiin, jotka ovat aiemmin pystyneet aina säästämään sen verran puskurirahaa, että he ovat selviytyneet arjen yllättävistä lisämenoista.

Pantzarin mukaan asumiskulujen kohoamisen seurauksia ei ole vielä täysin ehditty nähdä.

– Vielä ei ole tullut niin monta isoa sähkölaskua, että suuren joukon elämä olisi mennyt kriisiin.

Korkojen kohoaminen kurittaa

Korkojen nousu näkyy asuntovelallisten korkomenoissa vasta asteittain riippuen omasta korontarkistuspäivästä, muistuttaa Säästöpankkiryhmän Mikkonen.

Suomessa yleisin asuntolainan viitekorko on 12 kuukauden euribor, jossa korontarkistuspäivä on kerran vuodessa. 12 kuukauden euribor on nyt noin 3,3 prosenttia, kun se vielä vuosi sitten oli negatiivinen. Koronnousu voikin lisätä asuntovelallisten korkomenoja jopa sadoilla euroilla kuukaudessa.

– Toki monilla on korkosuojauksia, tai voi olla laina, jossa kuukausierä on aina sama, mutta laina-aika pitenee, Mikkonen sanoo.

Pantzarin mukaan kohtalaisesti tienaavilla ihmisillä talouden kriisiytyminen on aiemmin johtunut usein esimerkiksi avioerosta, sairastumisesta tai työttömyydestä. Korkomenojen ja muiden kulujen kohoamisen seurauksena heidän taloudellinen joustovaransa on kuitenkin pienentynyt.

– Saattaa olla, että talous kriisiytyy ihan vain siitä, että kulut kasvavat.

Vahva työllisyys kannattelee

Inflaatio ja korkojen nousu on näkynyt Mikkosen mukaan myös kuluttajien talousluottamuksen putoamisessa ennätyksellisen heikoksi.

– Yleensä tällaisessa tilanteessa isoja ostoksia siirretään tai jätetään tekemättä. Asuntokauppa on hiljentynyt tosi voimakkaasti, sekin on varmasti yksi indikaatio tästä, Mikkonen sanoo.

Hän nostaa esiin, että Tilastokeskuksen kyselyssä enemmistö eli 57 prosenttia kuluttajista sanoi, että heillä oli joulukuussa jäänyt rahaa säästöön.

– Vaikka tämä on ollut monella tapaa haasteellinen tilanne ja helposti välittyy sellainen kuva, että kaikki ovat nyt ongelmissa, niin kuitenkin valtaosalla jää edelleen jonkinlaista säästöä taskunpohjalle.

Lue lisää: Millaisiin palkankorotuksiin Suomella on varaa? Asiantuntija varoittaa vuoden 2008 virheestä: "Silloin lähti palkkaspiraali"

Työmarkkinoiden hyvä kehitys on Mikkosen mukaan tukenut kotitalouksia. Hän ei odota työllisyyteen suurta heikkenemistä kuluvan vuoden aikana.

Korkovähennyksestä selvitys

Nykyinen Sanna Marinin (sd.) hallitus on pyrkinyt auttamaan hintojen nousun kanssa kamppailevia kansalaisia useilla toimilla, muun muassa alentamalla väliaikaisesti polttoaineiden jakeluvelvoitetta ja sähkön arvonlisäveroa.

Korkeita sähkölaskuja maksavat voivat saada verotuksessa sähkövähennyksen alkuvuoden ajalta, ja pienituloiset voivat hakea Kelan maksamaa sähkötukea. Lapsiperheitä tuettiin maksamalla joulukuun lapsilisä kaksinkertaisena.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on hiljattain laittanut ministeriössä alulle selvityksen siitä, mikä on korkojen nousussa kipukohta, jolloin olisi arvioitava asuntolainan korkovähennyksen palauttamista.

Muista puolueista ainakin kansanedustaja Arto Satonen (kok.) on vaatinut korkovähennyksen palauttamista. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puolestaan toivoi viime kesänä, että hallitus pohtisi korkovähennyksen kasvattamista.

Asuntolainan korkovähennys pieneni asteittain vuodesta 2012 lähtien, ja tämän vuoden alusta se poistui kokonaan. Eri medioiden haastattelemat taloustieteilijät ovat tyrmänneet korkovähennyksen palauttamisen.

Monet puolueet eivät ole vielä julkistaneet vaaliohjelmiaan, mutta oppositiopuolue kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt muun muassa palkkaverotuksen keventämistä kaikissa tuloluokissa.

Toinen iso oppositiopuolue perussuomalaiset on vaatinut muun muassa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden ja sähkön verotuksen madaltamista.

Tempoilua kannattaisi välttää

Säästöpankkiryhmän Mikkonen ei halua ottaa kantaa siihen, mitä vaalien jälkeen valittavan seuraavan hallituksen tulisi tehdä kansalaisten ostovoiman tukemiseksi.

Hänen mielestään päättäjien kannattaisi kuitenkin toimia pitkäjänteisesti ja välttää tempoilevaa politiikkaa.

– Vaikkapa tämä, että (asuntolainan) korkovähennys ensin poistetaan ja heti halutaan takaisin, niin onhan se yksi esimerkki tempoilevuudesta, Mikkonen sanoo.

Takuusäätiön Pantzar olettaa, että jatkossa yhä enemmän ihmisiä ajautuu tilanteeseen, etteivät he pysty suoriutumaan veloistaan.

– Olisi järkevää, että kyettäisiin toimimaan nopeammin kuin 1990-luvulla, jolloin meni vuosikausia siihen, että löydettiin ihmisille velkajärjestelyratkaisuja.

Vaikka monet ihmiset ovat nyt taloudellisesti tiukoilla, on Pantzarin mukaan syytä säilyttää kyky katsoa tilannetta pitkällä aikavälillä.

– Olemme lähitulevaisuudessa ihan samankaltaisessa hankalassa tilanteessa kuin nyt, jos emme osaa hyödyntää tätä tilannetta ja pyrimme turvaamaan vanhaa elämäntapaa, Pantzar sanoo.

Hänen mielestään nyt olisi mahdollisuus opetella käyttämään energiaa aiempaa säästäväisemmin.

– Tätä momentumia ei pitäisi jättää käyttämättä. Ja se tarkoittaa kyllä myös sitä, että ilmastotavoitteista ei pitäisi lähteä tinkimään.

Lue myös: Hypo ennakoi: Suomi vajoaa taantumaan ja jää jälkeen muun euroalueen kasvusta – loppuvuonna voi helpottaa