Nenän kautta annettava rokote antaa suojaa nimenomaan sinne, missä sitä tarvitaan. Suomessa kehitteillä olevasta, nenäsumutteena annettavasta koronarokotteesta keskustellaan tänään Viiden jälkeen -ohjelmassa.
Tyypillisimmin rokote annetaan pistoksena ihon alle, mutta rokote voidaan suihkauttaa myös nenään. Nenän kautta annettavilla rokotteilla ihmisiä voidaan suojata hengitysteiden kautta tarttuvilta sairauksilta.
– Nenäsumutteena annettavan rokotuksen ajatus on, että elimistö altistetaan samaa reittiä kuin mitä tämä potentti taudinaiheuttaja tekee, Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo.
Nenäsumutteena annettu rokote vastaa siis pistosrokotetta paremmin tilannetta, jossa hengitystieinfektioita aiheuttavalle taudinaiheuttajalle todellisessa elämässä altistutaan. Kun rokote suihkautetaan hengitysteiden limakalvoille, puolustusvaste ja suoja saadaan nimenomaan hengitysteihin.
Nenäsumuterokotteita on käytössä esimerkiksi influenssaa vastaan, ja Suomessa on kehitteillä koronaviruksen aiheuttamalta taudilta suojaava nenäsumuterokote. Rämet ei ole mukana suomalaishankkeessa.
Nenärokote voisi antaa sterilisoivan immuniteetin
Rämet huomauttaa, että nyt käytössä olevat pistoksina annettavat rokotteet antavat erinomaisen suojan erityisesti vakavaa koronatautia vastaan. Toisaalta ne eivät pysty sterilisoivaan immuniteettiin, jollaiseen nenäsumuterokote on eläinkokeissa pystynyt.
– (Pistoksella) Rokotetuilla ainakin osittain virusta on rokotuksen jälkeenkin pystytty löytämään hengitysteiden limakalvoilta, jolla on merkitystä tartuttavuuden ja epidemian kannalta, Rämet sanoo.
Nenäsumuterokote voisi pysäyttää viruksen alkuunsa, jolloin se ei pääsisi hengitysteihin. Hengitysteiden limakalvoille muodostunut puolustusvaste voisi estää lieväoireisia ja oireettomia kantajia levittämästä koronaa väestössä.
Tämä on tulevalle suomalaisrokotteelle kilpailuetu. Maailmalla käytetään tällä hetkellä kymmentä hyväksyttyä koronarokotetta. Seuraavilla rokotteilla tulee olla jokin selkeä hyöty edellisiin nähden.
Nenäsumuterokotteen haitat
Pistoksina annetuista koronarokotteista on tehty lähes 600 haittavaikutusilmoitusta. Tyypillisiä haittoja ovat kuume, päänsärky, väsymys, kipu sekä huonovointisuus.
Pari päivää kestävät oireet johtuvat siitä, että elimistö reagoi rokotteeseen samoin kuin taudinaiheuttajaan. Oireet voivat johtua myös jostain muusta kuin itse rokotteesta, esimerkiksi samanaikaisesta virusinfektiosta tai muusta syystä.
Nenäsumutteena annettu rokote voi aiheuttaa samankaltaisia lieviä oireita kuin pistoksena annettu, Rämet arvioi. Kunkin rokotteen osalta haittavaikutukset selvitetään tutkimusten kautta erikseen.
Rokotustapa voi hieman vaikuttaa haittoihin. Siinä missä pistoksena annettu rokote saattaa aiheuttaa kipua pistoskohdassa, nenäsumuterokotteen mahdolliset paikallisoireet tuntuvat nenässä. Nenäsumutteen antaminen ei satu, mutta sen saamisen jälkeen nenä voi olla tukkoinen ja nuhainen.
Lähtökohtaisesti kovin räkäisille ja tukkoisille ei nenäsumuterokotetta kannata antaa, sillä nenän limakalvoilla oleva lima vaikeuttaa lääkkeen menemistä perille.
– Pistoksena annetun rokotteen hyvä puoli on, että voidaan olla aika varmoja, että haluttu annos on saatu menemään perille. Tyypillisesti rokote menee hyvin perille myös nenän kautta annettuna, Rämet sanoo.