Suojelupoliisin mukaan Suomeen kohdistuu jatkuvia valtiollisia kybervakoiluyrityksiä – terrorismin uhka pysyy edelleen kohonneena

Suomeen kohdistuu jatkuvia valtiollisia kybervakoiluyrityksiä, kerrotaan suojelupoliisin tuoreessa kansallisen turvallisuuden katsauksessa. Supon mukaan itsevaltaiset valtiot pyrkivät hankkimaan vakoilemalla tietoa päätöksenteon tueksi ja vaikuttaakseen vakoilun kohteena olevien päätöksentekijöiden toimintaan.

Supo arvioi kybervakoilun jatkuvan, sillä globaali vastakkainasettelu kasvattaa autoritaaristen valtioiden tarvetta hankkia Suomesta salaista tietoa samalla kun se lisää piittaamattomuutta Suomen suvereniteettia kohtaan.

–  On epätodennäköistä, että suomalaisiin tietojärjestelmiin kohdistuisi keskipitkällä aikavälillä vieraiden valtioiden vihamielistä kybervaikuttamista, ellei turvallisuuspoliittinen tilanne kiristy olennaisesti. Vaikka Suomessa on varsin hyvä tietoturvakulttuuri, on todennäköistä, että jokin suomalainen yritys tai julkishallinnon organisaatio joutuu rikollisen kiristyshaittaohjelman uhriksi, katsauksessa arvioidaan.

–  On mahdollista, että sillä on kansallista turvallisuutta uhkaava vaikutus.

Supo myös huomauttaa, että riskit kasvavat, kun yhteiskunta tulee yhä riippuvaisemmaksi toimivista tietojärjestelmistä.

Kybervakoilulla voidaan pyrkiä hankkimaan myös tuotekehitystietoa, tavoitteena parantaa itsevaltaisten valtioiden ja niiden yritysten asemaa globaalissa kilpailussa.

–  Suomessa tällaista tietoa on saatavilla ennen muuta yksityisistä yrityksistä, mutta myös korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista.

Esimerkiksi päättäjien ajattelua pyritään muokkaamaan

Supon mukaan myös kyberrikollisuus voi pahimmillaan uhata Suomen kansallista turvallisuutta, vaikka rikollisten tavoitteena on ensisijaisesti hankkia rahaa.

–  Jos kiristyksen kohteeksi joutuu yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävä toimija, kuten terveydenhuollon tai vesihuollon organisaatio, voi rikollisella toiminnalla olla vakavia seurauksia laajemmin yhteiskunnalle ja suomalaisille, supo toteaa.

Suomeen kohdistuu myös perinteistä henkilötiedustelua, ja ulkomaisen tiedustelun sekä vaikuttamisen uskotaan jatkuvan laajamittaisena. Supon mukaan Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti edelleen erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

–  Pitkäjänteisen henkilötiedustelun avulla tiedustelupalvelut pyrkivät hankkimaan Suomesta luotettavaa ja ennakoivaa tietoa, jota ei ole muuten saatavilla. Esimerkiksi merkittävien poliittisten kantojen valmistelu ja huipputeknologia ovat aktiivisen kiinnostuksen kohteena. Myös Suomen suhde sotilasliitto Natoon, arktisen alueen asiat sekä kyberturvallisuus ja -osaaminen kiinnostavat.

Supon mukaan autoritaariset valtiot levittävät peitellysti kotimaidensa kantoja tukevia sisältöjä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa ja pyrkivät myös muokkaamaan esimerkiksi suomalaisten päättäjien ajattelua.

Yrityskauppojen ja investointien seurantaa lisätty

Katsauksessa nostetaan esille myös kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat uhkat. Supon mukaan Suomen kriittinen infrastruktuuri kiinnostaa itsevaltaisten valtioiden tiedustelua.

Kiinnostus kohdistuu kiinteään infrastruktuuriin sekä suomalaisiin verkkoinfrastruktuurihankkeisiin. Tietoinfrastruktuurissa riski on supon mukaan erityisen suuri, sillä se voi tarjota pääsyn paitsi infrastruktuuriin myös suomalaisten tietoihin.

– Yrityskauppojen ja investointien seurantaa on Suomessa perustellusti lisätty. Seuranta vaikeuttaa itsevaltaisten valtioiden mahdollisuuksia investoida kriittisiin toimintoihin Suomessa, suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari toteaa tiedotteessa.

Terrorismin uhka-arvio säilyy samalla tasolla

Terrorismin uhkan arvioidaan säilyvän lyhyellä aikavälillä todennäköisesti neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli kohonnut. Merkittävimmän terrorismin uhkan aiheuttajiksi Suomessa nimetään äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat henkilöt ja pienryhmät.

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on pysynyt ennallaan noin 390:ssa. Supon mukaan kohdehenkilöillä on laajoja keskinäisiä verkostoja ja yhteyksiä ulkomaisiin terroristisiin toimijoihin. Merkittävä osa toiminnasta tapahtuu internetissä ja viestintäsovelluksissa.

Supo arvioi yksittäisten henkilöiden tai pienryhmien olevan kiinnostuneita terrori-iskun tekemisestä Suomessa.

–  Suomeen palaa todennäköisesti lisää ihmisiä Syyrian ja Irakin konfliktialueelta, mikä mahdollisesti vahvistaa radikaaleja verkostoja Suomessa ja Euroopassa.

Talebanin valtaannousulla ei välittömiä vaikutuksia Suomeen

Kansainvälisesti merkittävimmät radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat supon mukaan yhä Isis ja al-Qaida. Supon mukaan on todennäköistä, että ne inspiroivat yksittäisiä toimijoita iskuihin myös Euroopassa.

Radikaali-islamistiset toimijat ovat pitäneet Talebanin valtaannousua Afganistanissa voittona, mutta supon arvion mukaan tapahtumilla ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen terrorismitilanteeseen.

–  Suomessa radikaali-islamistinen terroristinen toiminta on pääosin tukitoimintaa, kuten rahoitusta sekä propagandan ja radikaalin ideologian levittämistä, mutta myös iskut ovat mahdollisia.

Katsauksen mukaan myös äärioikeistolaiset terrori-iskut ovat mahdollisia länsimaissa, eikä iskun mahdollisuutta voida sulkea pois Suomessakaan. Supon kerrotaan saaneen viitteitä konkreettisten tekojen valmistelusta.