Suojelupoliisi julkaisee tänään kansallisen turvallisuuden katsauksen.
Voit seurata tilaisuutta MTV Uutisista kello 10 alkaen.
Terrorismin uhka noussut lievästi, mutta on yhä matala
Uudella viisiportaisella asteikolla uhka arvioidaan tasolle kolme eli kohonneeksi. Euroopassa vakiintunut alaikäisten radikalisoitumisen ongelma näkyy supon mukaan myös Suomessa.
Suojelupoliisin (supo) mukaan äärioikeistolaisen ja radikaali-islamistisen terrorismin uhka on noussut Suomessa lievästi. Muun terrorismin uhka on edelleen matala, supo toteaa tiistaina julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessa.
Uudella viisiportaisella asteikolla terroriuhka varioidaan kohtalaiseksi eli tasolle kolme. Aiemmin supo on käyttänyt neliportaista asteikkoa, jolla uhka arvioitiin viime vuonna niin ikään kohtalaiseksi tasolle kaksi.
Supo perustelee asteikon muutosta sillä, että muissakin Pohjoismaissa käytössä oleva viisiportainen asteikko soveltuu neliportaista joustavammin uhkan arviointiin ja siitä viestimiseen.
Suurin terroriuhka äärioikeistosta ja radikaali-islamisteista
Suurimman terrori-iskun uhkan aiheuttavat supon mukaan äärioikeistolaista tai radikaali-islamistisista ideologiaa kannattavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät.
Äärioikeistolaiset terrorismin torjunnan kohdehenkilöt ovat tyypillisesti väkivallasta kiinnostuneita nuoria miehiä, joista osalla on mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Verkko on keskeinen äärioikeistolaisessa toiminnassa. Suomalaisia osallistuu aktiivisesti väkivaltaa ihannoiviin keskusteluihin, ja osallistujissa on myös alaikäisiä.
Radikaali-islamistien osalta toiminta keskittyy Suomessa edelleen pääosin kansainvälisen terrorismin tukitoimintaan, kuten propagandan levittämiseen ja tuottamiseen, terrorismin rahoittamiseen sekä tukiverkostojen kasvattamiseen. Laajamittaista islamistista terrori-iskua supo pitää Suomessa epätodennäköisenä.
Äärivasemmiston toiminta on Suomessa supon mukaan pääosin väkivallatonta.
Äärioikeisto näkyy turvallisuusselvityksissä
Suojelupoliisin ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön kuuluvat olennaisena osana henkilöille tehtävät turvallisuusselvitykset, joiden määrä on kasvanut merkittävästi. Viime vuonna selvityksiä tehtiin ensimmäisen kerran yli 100 000, kun määrä oli vielä viisi vuotta aiemmin vain 70 000.
Samassa ajassa ovat turvallisuusselvityksissä tehdyt havainnot liittyen järjestäytyneeseen tai terrorismiin kytköksissä olevaan äärioikeistoon kasvaneet peräti kuusinkertaisiksi. Supon mukaan määrän kasvu ei kerro suoraan äärioikeiston aktiivisuuden lisääntymisestä, mutta se on yksi selittävistä tekijöistä. Havaintojen kasvun taustalla vaikuttaa supon mukaan myös valvontaan suunnattujen resurssien kasvu.
Supo ei kerro havainneensa selkeitä merkkejä siitä, että järjestäytyneeseen äärioikeistoon kytköksissä olevat henkilöt olisivat pyrkineet laajamittaisemmin töihin joillekin tietyille työnantajille tai tiettyihin tehtäviin. Eniten tällaisia havaintoja on tehty rakennus- ja it-alan turvallisuusselvityksissä.
Yleisesti ottaen havaintoja tehdään sitä enemmän, mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse, supo kertoo.
Alaikäisten radikalisoitumisen ongelma on vakiintunut Euroopassa, ja se näkyy supon mukaan myös Suomessa. Ilmiö koskee sekä radikaali-islamistista että äärioikeistolaista terrorismia. Ideologiasta riippumatta verkolla on keskeinen osa nuorten radikalisoitumisessa.
Tavanomaisia osallistumisen tapoja alaikäisille ovat supon mukaan esimerkiksi radikaalin materiaalin tuottaminen, kääntäminen ja jakaminen. Suomessa tässä yhteydessä korostuvat nuoret aikuiset, mutta ääriaatteiden on havaittu vetoavan täälläkin myös alaikäisiin.
Suomi ei Venäjän sabotaasin ensisijainen kohde
Supon päällikön Juha Marteliuksen mukaan media ja kansalaiset laittavat Venäjän piikkiin myös kotoperäistä ilkivaltaa, mikä sopii Venäjälle hyvin. Supo varoittaa myös kiinalaisista kuluttajaverkkolaitteista - "merkittävä riski kansalliselle turvallisuudelle".
Suojelupoliisin mukaan Venäjä on Suomen suurin uhka, mutta Venäjän näkökulmasta Suomi ei ole yhtä olennainen. Tämä koskee supon mukaan muun muassa Venäjän sabotaasitoimintaa, joka keskittyy suurempiin Euroopan maihin ja tietysti Ukrainaan.
Sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti, tiistaina julkistetussa supon kansallisen turvallisuuden katsauksessa todetaan.
Sabotaaseilla Venäjä pyrkii supon mukaan ensi sijassa vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja kansalaisten turvallisuudentunteeseen lännessä ja luoda sitä kautta uhkatilan, joka voisi edelleen vaikuttaa päätöksentekoon. Samaan epävarmuuteen pyritään myös esimerkiksi Venäjältä peräisin olevilla palvelunestohyökkäyksillä.
Tavoitteen asettelu selittää sitä, miksi tuhotyöt lännessä ovat kohdistuneet yksinkertaisiin ja helposti lähestyttäviin symbolisiin sekä Ukrainalle annettavan tuen kannalta toisarvoisiin kohteisiin, kuten kauppakeskuksiin. Sabotaasien varsinaiset toteuttajat rekrytoidaan supon mukaan tyypillisesti sosiaalisessa mediassa, eivätkä he ole kovin ammattimaisia.
Venäjän sabotaasitoimintaan kelpaavat alihankkijoiksi muun muassa rikolliset tai muut rahasta kiinnostuneet. Nämä välikädet eivät välttämättä edes tiedä, kuka alkuperäinen toimeksiantaja on, supo arvioi.
Sijaistoimijoiden käyttö johtuu yhtäältä Venäjän varsinaisten tiedustelu-upseerien toiminnan vaikeutumisesta lännessä ja toisaalta halusta hämärtää todellisuutta ja helpottaa tekojen kiistettävyyttä. Supon arvion mukaan sabotaasityöt kuitenkin kytkeytyvät useimmiten Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:hun.
Lue myös: Supon päällikkö kaapelirikoista: Venäjän roolia ei ehkä voida aukottomasti todistaa
Vääriä oletuksia ja spekulointia
Suojelupoliisin päällikön Juha Marteliuksen mukaan tiedustelutiedon merkitys on entisestään kasvanut. Hänen mukaansa valtiojohdon on tärkeää tietää, mitä vastapuoli suunnittelee, mutta samalla on myös ymmärrettävä, mikä ei ole vastapuolen vaikuttamista vaan vääriä oletuksia tai spekulointia.
– Mediassa ja sitä myötä kansalaisten mielissä kuva Venäjän vaikuttamisesta ei aina vastaa todellisuutta, vaan Venäjän tekemäksi luetaan esimerkiksi tavallista kotoperäistä ilkivaltaa. Tämä sopii Venäjälle hyvin, koska se kasvattaa sen pelotetta ja luo kuvaa Venäjän kaikkivoipaisuudesta, Martelius kirjoittaa turvallisuuskatsauksessa.
Venäjän ohella tärkeimmän tiedustelu-uhkan Suomelle muodostaa suojelupoliisin mukaan Kiina. Sen tiedustelu Suomessa kohdistuu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon, arktisiin kysymyksiin, huipputeknologiaan sekä Kiinan hallinnon uhkaksi katsomiin ryhmiin.
Kiinan kybertoiminta kohdistuu erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin, ja maa pyrkii luomaan lisää mahdollisuuksia länsimaihin kohdistuvaan kybervaikuttamiseen. Supon mukaan kiinalaiset kyberuhkatoimijat hyödyntävät operaatioissaan yhä enemmän kuluttajalaitteita, joista yhä useammassa on heikosti suojattu internetyhteys.
Supon mukaan erityisesti suojaamattomat ja päivittämättömät kotireitittimet muodostavat tällä hetkellä "merkittävän riskin kansalliselle turvallisuudelle".
Rekrytointiin ja tietojen hankkimiseen kiinalaiset käyttävät paljon erilaisia sosiaalisen median alustoja, kuten Linkediniä, supo varoittaa.