Venäläisten tiedustelu-upseerien määrä Suomessa väheni viime vuonna puoleen – "Venäjän henkilötiedustelu Suomessa on ajettu ahtaalle"

Venäläisten tiedustelu-upseerien määrä Suomessa väheni viime vuonna puoleen, kertoo suojelupoliisi (supo) vuosikirjassaan. Supon mukaan pääsyynä ovat sen aloitteesta tehdyt karkotukset ja viisumien epäämiset.

Supo ei kerro, kuinka paljon venäläisiä tiedustelu-upseereita on Suomessa ollut tai sitä, kuinka monta on nyt häädetty Suomesta.

–  Keinot, jotka tässä on käytössä, me olemme niissä aloitteentekijä, mutta päätökset tehdään muulla taholla. Aina kun on diplomaatteihin liittyvä asia, on ulkopoliittisia ulottuvuuksia, eli keskustellaan ulkopoliittisen johdon kanssa, supon päällikkö Antti Pelttari sanoi tiedotustilaisuudessa.

Supon mukaan Venäjän henkilötiedustelun operatiiviset toimintamahdollisuudet Suomessa ovat heikentyneet merkittävästi tiedustelu-upseerien määrän vähenemisen ja matkustusrajoitusten myötä.

–  Tällä hetkellä Venäjän henkilötiedustelu Suomessa on ajettu ahtaalle.

Lue myös: Moldovan poliisi pidättänyt jäseniä "Venäjän ohjailemasta" verkostosta: Tarkoitus horjuttaa hallintoa?

Diplomaattipeitteellä tehtävä vakoilu on perinteisesti ollut Venäjän tiedustelun päämenetelmä ulkomailla. Pelttarin mukaan tähän on useita syitä, muun muassa se, että status antaa diplomaattisen koskemattomuuden, eli paljastuttuaankaan vakoojat eivät joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen.

–  Venäjä pyrkii edelleen sijoittamaan tiedustelu-upseereitaan diplomaattipeitteelle, mutta ajan myötä sen on pyrittävä korvaamaan henkilötiedusteluun syntynyttä aukkoa esimerkiksi ottamalla käyttöön enemmän muita peitteitä myös ulkomailla. Henkilötiedustelussa kontaktien rakentaminen on kuitenkin erittäin pitkäjänteistä toimintaa eikä korvaavaa toimintamallia saada käyttöön hetkessä.

Pelttari kertoo, että supo on toimittanut keskusrikospoliisin tietoon (KRP) vakoilurikoksia.

–  Mekin olemme toimittaneet asioita KRP:n tietoon, ja KRP näitä tutkii. Olemme yhden laittoman tiedustelutoiminnan ja vakoiluasian saattaneen KRP:n tietoon.

Venäjän kybervakoilu kiihtynyt

Supon mukaan Venäjä pyrkii paikkaamaan henkilötiedustelun vaikeutumista kybervakoilulla. Venäjän Suomeen kohdistama kybervakoilu oli tavallista vähäisempää hyökkäyssodan alkupuolella viime keväänä, mutta vuoden loppupuoliskolla kybervakoiluyritykset olivat aiempaa aktiivisempia.

–  Suomalaiset viranomaiset ja yritykset ovat säännöllisesti Venäjän kybervakoiluyritysten kohteena. Venäjän keskeisin kiinnostuksen kohde on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko. Myös yritysvakoilun uhka kasvaa, sillä pakotteiden vuoksi huipputeknologian saatavuus on Venäjällä vaikeutunut, ja Venäjä yrittää käynnistää länsituontia korvaavaa tuotantoa, sanotaan vuosikirjassa.

Supo kertoo osallistuneensa kattavasti Naton siviilitiedustelukomitean toimintaan sen jälkeen, kun Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen viime kesänä. Komitean tehtävänä on tuottaa tietoa Naton päätöksenteon tueksi.

Lue myös: Eduskunnassa on havaittu verkkohyökkäyksiä, joilla tavoitellaan yhä laajempaa vahinkoa: "Muuttuneet teknisesti haastavammiksi"

–  Yhteistyötä tehdään Natoon kohdistuviin turvallisuusuhkiin liittyvissä asioissa, kuten terrorismin torjunnassa ja vastavakoilussa. – – Liittokunnan tiedusteluyhteisöön liittyminen on antanut Suomelle jo paljon.

Pelttari sanoi tiedotustilaisuudessa, että Venäjä on nyt ja lähivuosina suurin uhka Suomen kansalliselle turvallisuudelle.

–  Vaikka nämä melkein tasan vuosi sitten vastaavassa tilaisuudessa esittämäni varoitukset Venäjän vaikuttamistoimista Suomen Nato-keskustelun takia, eivät ole toteutuneet, niin Venäjä on nyt ja lähivuosina suurin kansallisen turvallisuuden uhka Suomelle.

"Ulkomaisen tiedustelupalvelun avustaminen pitäisi kriminalisoida Suomessa"

Suojelupoliisin mielestä ulkomaisen tiedustelupalvelun avustaminen pitäisi kriminalisoida Suomessa, sanoo Pelttari.

Pelttarin mukaan rikokseksi voitaisiin katsoa tietoinen teko, esimerkiksi asunnon vuokraaminen ulkomaisen tiedustelupalvelun käyttöön. Supon toiveena on, että ulkomaisen tiedustelupalvelun avustamiseksi voitaisiin katsoa myös informaatiovaikuttaminen, kun perättömän tiedon levittämisellä pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon Suomessa.

Ulkomaisen tiedustelupalvelun avustaminen on supon mukaan kriminalisoitu esimerkiksi Saksassa, Tanskassa ja Virossa.

Neljä skenaariota hyökkäyssodan vaikutuksiin

Supo on hahmotellut neljä mahdollista tulevaisuudennäkymää siitä, miten Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota vaikuttaa lähivuosina Venäjän kehitykseen. Skenaarioissa ei oteta kantaa niiden todennäköisyyteen.

Ensimmäinen skenaario on sodan pitkittyminen. Sen mukaan sota jatkuu yhä vuonna 2025. Taistelut ovat vakiintuneet asemasodaksi, ja molemmat kärsivät merkittäviä tappioita. Venäjän hallinnon vakaus säilyy, vaikka talouden kestokyky aiheuttaa maan johdolle huolta kansan tuen jatkumisesta.

–  Länsi on jatkanut Ukrainan tukemista, mutta tuki ei ole ollut riittävää ratkaisemaan sotaa Ukrainan hyväksi. Vuoteen 2025 tultaessa on entistä epävarmempaa, miten lännen tuki jatkuu.

Toisessa skenaariossa Ukraina on lännen tukemana saanut työnnettyä Venäjän pois alueeltaan vuoteen 2025 mennessä. Venäjän epäonnistumista selittää sen kyvyttömyys panostaa sotatoimiin, ja tyytymättömyys maassa kasvaa tappioiden, rahoitusmarkkinoiden kriisin ja elintason heikkenemisen vuoksi.

–  Venäjän vetäytyminen Ukrainasta asettaa Putinin hallinnon vaikeaan tilanteeseen, mikä johtaa vallanvaihtoon, joskaan ei vallankumoukseen. Venäjän johtoon nousee henkilö valtakoneiston sisältä.

Lue myös: Venäjä yritti estää ukrainalaisten tiedonsaannin – kyberhyökkäys Ukrainan uutistoimistoon epäonnistui

Kolmannessa skenaariossa Venäjä miehittää Ukrainan lähes kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Energiakriisin ja inflaation kanssa painiskeleva länsi ei ole kyennyt tukemaan Ukrainaa tarpeeksi.

Venäjällä kansa tukee johtoa, vaikka elintaso heikkenee, ja nähtävissä on jopa humanitaarisen kriisin merkkejä. Venäjä siirtää joukkojaan Puolan, Latvian ja Liettuan vastaisille rajoille, ja Naton ja Venäjän välisen sodan riski kasvaa.

Neljännen skenaarion mukaan sota päättyy ennen vuotta 2025 tulitaukosopimukseen. Ukraina menettää itäisiä ja eteläisiä alueitaan Venäjälle.

–  Ratkaisuun taivutaan, sillä sodan jatkamisen hinta arvioidaan liian raskaaksi. Putinin edellytykset toimia maan johdossa heikkenevät, ja hän siirtyy sivuun vallan keskiöstä pian vuoden 2024 jälkeen.

Äärioikeistolaisen terrorismin uhka Suomessa voimistunut

Suojelupoliisi on pitänyt Suomen terrorismin uhka-arvion ennallaan. Se on neliportaisella asteikolla tasolla kaksi eli kohonnut. Supon mukaan äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut.

–  Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia henkilöitä. Yksittäiset äärioikeistolaiset henkilöt ja pienryhmät muodostavat huomionarvoisen terrorismin uhkan Suomessa. Väkivallan uhka kohdistuu erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä ideologisiksi vastustajiksi koettuihin poliittisiin toimijoihin, vuosikirjassa sanotaan.

Supon mukaan olennainen osa äärioikeistolaista toimintaa on verkostoituminen, propagandan levittäminen ja väkivallan edistäminen sosiaalisessa mediassa.

–  Suomalaisia kytkeytyy myös Siege-kulttuuriin, jossa valkoisen ylivallan kannattajat yllyttävät terroristiseen väkivaltaan ja rotusotaan yhteiskunnan romahduttamiseksi.

Lue myös: Raportti: Venäjä suuntaa nyt kyberhyökkäyksiä Ukrainan liittolaisiin – iskut Ukrainaan tuloksettomia

Vuonna 2020 lakkautettuun uusnatsijärjestöön Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen (PVL) kytkeytyneet aktiivit ovat supon mukaan jatkaneet toimintaa uusissa ryhmissä. STT on aiemmin uutisoinut, että PVL:n jäseninä olleita ihmisiä vaikuttaa sinimustan liikkeen riveissä. Eduskuntaan puolueesta pyrkii useampi entinen PVL:n jäsen.

Supon mukaan järjestäytynyt äärioikeistoliikehdintä ei tällä hetkellä aiheuta terroristista uhkaa, mutta se luo potentiaalisen pohjan yksittäisten ihmisten radikalisoitumiselle.

Supo kertoo, että se on tunnistanut yksittäisiä äärioikeistotoimijoita, jotka ovat lähteneet Ukrainan sota-alueelle. Konfliktialueella toimiminen lisää radikalisoitumisen todennäköisyyttä. Sinimustan liikkeen kansanedustajaehdokas, entinen PVL:n jäsen on kertonut olleensa taistelemassa Ukrainassa.

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt ennallaan

Radikaali-islamistisen terrorismin uhka on supon mukaan pysynyt Suomessa ennallaan. Valtaosa terrorismin torjunnan 350 kohdehenkilöstä on radikaali-islamismin kannattajia.

Isku-uhkan aiheuttavat ensisijaisesti yksittäiset ihmiset ja pienryhmät. Ideologiaan liittyvät iskut tehdään supon mukaan todennäköisesti yksinkertaisin menetelmin ja ne kohdistuvat julkisella paikalla siviiliväestöön ja viranomaisiin.

–  Islamia loukkaavaksi tai sitä vastustavaksi tulkitut teot tai tapahtumat, kuten Koraanien polttaminen tai sotilaalliset toimet terroristijärjestöjä vastaan konfliktialueella, todennäköisesti lisäävät terrori-iskun uhkaa lyhyellä aikavälillä, vuosikirjassa sanotaan.

Äärivasemmiston ja Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) muodostama terrorismin uhka on supon mukaan Suomessa matala.

–  PKK ja sen tukijat keskittyvät Suomessa erityisesti rahoituksen keräämiseen ja vaikuttamistoimintaan. Äärivasemmistolainen toiminta keskittyy Suomessa pääasiassa antifasistiseen aktivismiin sekä PKK:n toiminnan tukemiseen.

Supon mukaan äärivasemmistolainen toiminta on Suomessa pääasiassa väkivallatonta ja väkivaltaa kannattava toiminta suuntautuu ensisijaisesti Suomen ulkopuolelle.