Suomalainen Mikael on nähnyt Pohjois-Korean hädän omin silmin: lapset laihtuvat, kuivuus piinaa ja osa avustajistakin lähtee – "Ensi vuosi voi olla todella järkyttävä"

Tämä oli hänen neljäs matkansa Pohjois-Koreaan puolen vuoden sisällä, ja tilanne näyttää muuttuvan nopeasti huonommaksi.

– Ruoka-avun tarve alkaa kasvaa selvästi. Satoraportit ovat nyt huonoimmat 20 vuoteen, Mikael Halkola sanoo.

Tilanteen vahvistaa huhtikuussa julkaistu YK:n raportti, jonka mukaan lähes puolet pohjoiskorealaisista tarvitsee lisää ruokaa. Maata vaivaavan kuivuuden takia sadot ovat huonoja.

– Pohjois-Koreassa ei ole satanut kunnolla pitkään aikaan. Sen näkee siitä, että joet ovat kuivia. Paikalliset yrittävät rakentaa patoja kerätäkseen vähäisen veden, joka sitten kannetaan ämpäreillä pelloille.

Orpokoteihin ruokaa, villasukkia ja siemeniä

Halkola edustaa Ruotsissa toimivaa kristillistä Trosgnistans Mission -järjestöä, joka on toiminut Pohjois-Koreassa 11 vuotta. Halkola puolestaan aloitti avustusmatkansa kahdeksan vuotta sitten.

Avustusalueena on tällä hetkellä Vaasan kokoinen kaupunki Muncheon, joka on Gangwonin maakuntakeskus pääkaupungista Pjongjangista itään.

Avustusten kohteena ovat olleet etenkin paikalliset orpokodit, joihin järjestö on vienyt yleensä Kiinasta ostettua ruokaa kontillisen kerrallaan.

– Tuomme muun muassa maissia, riisinuudeleita ja ruokaöljyä. Nuudelit ovat puolivalmisteita, joten niitä on helppo valmistaa lastenkodissa, vaikka työntekijöitä olisi vähän. Ruokaöljy puolestaan on erittäin tärkeä, kun Koreassa tehdään ruokaa.

– Olemme vieneet myös villasukkia noin kolme tuhatta paria mutta varsinaisia kultahippuja ovat nykyisin siemenpussit. Niistä saa kasvatettua porkkanaa, lanttua tai vaikka salaattia. Annamme pusseja lastenkodeille, joissa sitten istutetaan siemeniä talon ympärille.

Lapset laihtuvat kun ruokaa ei ole riittävästi

Avusta huolimatta jopa viidennes lapsista on kitukasvuisia vähäisen ruoan takia.

– Viimeiset kaksi kertaa olemme käyneet samoissa lastenkodeissa ja lasten paino on laskenut kilon kuukauden aikana. Lapset ovat keskimäärin 8-vuotiaita, Halkola sanoo

Halkolan mukaan lasten asema on parantunut sen kahdeksan vuoden aikana, jona hän on käynyt avustusmatkoillaan Pohjois-Koreassa. Aaltoliike on kuitenkin suurta ja hänen mukaansa nykyinen kuivuus näkyy selvästi ihmisissä ja maataloudessa.

– Dieseliä ei enää riitä maaseudulle, joten traktorit eivät liiku minnekään. Miehiä tuodaan peltotöihin kaupungeista yhä enemmän, kun peltotyöt on tehtävä käsin.

– Härkävankkureita tosin näkyy siellä ja täällä ja joskus pelloilla on jokunen autokin. Ne toimivat hiilellä, Halkola kuvaa eräänlaisia häkäpönttöautoja.

Huonot satonäkymät

Kuivuus on johtanut siihen, että sadoista ei odoteta kummoisia.

– Nyt kesäkuussa on normaalisti ensisato mutta nyt näyttää siltä, että sato olisi noin 50 prosenttia pienempi kuin viime vuonna eikä sekään sato ollut hyvä.

– Ensi vuosi voi olla todella järkyttävä. Nyt kesällä ei varmaankaan ole vielä suurempia ongelmia, koska lehdet ovat puissa ja juuria on saatavilla maasta, Hakola kertoo.

Hänen mukaansa juurista saa öljyssä paistamalla herkullista ruokaa. Hän vertaa näin tehtyä ruokaa suomalaiseen kuusenkerkistä tehtyyn ruokaan.

Perusruokana Pohjois-Koreassa on riisi mutta riisisadot myöhästyvät tai riisiä ei saada ollenkaan.

– Riisipellot on yleensä tähän aikaan jo istutettu mutta nyt riisien ituja on edelleen paljon niin sanotuissa kasvatusaltaissa, josta ne pitäisi viedä pellolle. Idut kuitenkin odottavat istuttamistaan ja pellot ovat kuivia.

Fida lähtee pois Pohjois-Koreasta

Pohjois-Koreassa erityisesti hyväntekeväisyysjärjestö Fidalla on ollut hankkeita viljellä perunaa, koska tällöin saisi useamman sadon. Nyt Fida on kuitenkin päättänyt vetäytyä Pohjois-Koreasta, koska pakotteet hankaloittavat toimintaa maassa. Erityisesti kansainvälinen rahaliikenne Pohjois-Koreaan on sanktioiden takia jumissa.

Trosgnistans Mission -järjestöllä ei ole varsinaisesti rahaliikenneongelmia, koska kerätyt rahat käytetään Kiinassa ruoan ja muun avustustavaran ostamiseen.

Pakotteiden aiheuttamat ongelmat tulevat kuitenkin esille puhuttaessa niin sanottujen päällystakkien eli mukana seuraavien ja ulkomaalaisten toimia valvovien valtion virkamiesten kanssa.

– Päällystakkimme ovat huolissaan ruokatilanteesta ja sanovat, että sanktiot vaikeuttavat elämää. Tosin eivät he oikeasti paljasta mitään kummempaa maansa asioista.

Korealaisten sielunmaisema on tuttu suomalaiselle

Ongelmista huolimatta pohjoiskorealaiset ovat Halkolan mielestä todella hienoja ja vieraanvaraisia ihmisiä, joiden sielunmaisema muistuttaa suomalaista.

– Ihmisistä ja lauluista huomaa, että he ovat aika samanlaisia kuin me suomalaiset, eli melankolisia. Pohjois-Koreassa myös saunotaan samaan tyyliin kuin Suomessa, Mikael Halkola kertoo.

Kysyn, onko hänelle jäänyt matkoillaan mieleen mitään yllättävää. Halkola kertoo tarinan junamatkasta Pohjois-Koreasta Kiinaan, kun hän oli ainoa länsimaalainen junan hytissä.

– Passintarkastuksen koittaessa vieressäni ollut matkustaja kysyi passiani osoittaen, onko passini sellainen, jolla voi matkustaa kaikkiin maailman maihin. Vastasin kyllä, jolloin hän kertoi hieman apeana, että hänen passillaan pääsee vain Kiinaan ja Thaimaahan.

Useimmilla pohjoiskorealaisilla ei ole passia ollenkaan.