Venäjä on pitkin hyökkäyssotaansa uhannut länttä ydinaseilla, mutta joko niiden osalta voidaan huokaista helpotuksesta? Ei, sanoo sotaa tiiviisti seuraava asiantuntija.
Länsi on kuluneiden viikkojen aikana vahvistanut aseapuaan Ukrainalle. Siitä yhtenä varteenotettavimpana esimerkkinä lienee päätös Leopard 2 -panssarivaunujen toimittamisesta Ukrainaan.
Samaan aikaan keskustelu Venäjän ydinasepelotteesta on ollut hiipumaan päin. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen totesi vastikään, että Venäjän ydinpelotestrategia on epäonnistumassa, sillä ydinpelote ei sovellu käytettäväksi pakkokeinona pitkittyneessä valloitussodassa.
Lue myös: Kääntäisikö tämä ase sodan Ukrainan eduksi? ATACMS-ohjus iskee kovaa ja kauas
Katso myös video etulinjasta: Näin Ukrainan tykkimiehet torjuvat venäläispanssareita Donetskissa
Joko voidaan huokaista helpotuksesta?
– Valitettavasti ei, toteaa Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) apulaissotilasprofessori Antti Paronen MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Kun liki vuoden kestänyttä sotaa kelataan taaksepäin, Venäjä on onnistunut ydinasepelotteellaan ainakin yhdessä asiassa: sen avulla Venäjä on onnistunut Parosen mukaan pitämään länsimaiset joukot poissa Ukrainasta.
– Eli sillä (ydinasepelotteella) pidetään länsi irti Ukrainasta omine joukkoineen, esimerkiksi erikoisoperaatiojoukkoineen tai muine koulutusoperaatioineen – ainakin mittavassa määrin tai ainakaan niin, että ne nousisivat julkisuuteen, Paronen pohtii.
Pelotteen lisäksi Parosen mukaan on edelleen pidettävä mielessä myös se mahdollisuus, että Venäjä todella turvautuisi ydinaseen käyttöön.
– Olkoonkin se esimerkiksi ydinkokeen muodossa tai ydinaseen käytön muodossa taistelualueella. Valitettavasti sitä ei voida sulkea pois, hän sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
7:22
Miksi Venäjä ei ole onnistunut tekemään läpimurtoja hyökkäyksillään? Katso Antti Parosen haastattelu kokonaisuudessaan videolta!
Ukraina kaipaa lisää aseita
Länsimaiden aseapu Ukrainalle on ollut liian hidasta, sanoo Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova STT:lle. Lähes samaan hengenvetoon Dibrova toivoo, että tästä eteenpäin aseapu on nopeaa, koska hänen mukaansa sodan ratkaiseva vaihe on käynnistymässä.
– Ukraina tarvitsee aseita, aseita ja aseita, hän sanoo.
Niin ikään Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiirehtii Ukrainalle annettavaa aseapua. Presidentti puhui videoyhteyden välityksellä Münchenin turvallisuuskonferenssissa Saksassa.
Viikonloppuna Saksan Münchenissä järjestetään turvallisuuskonferenssi, jossa myös Ukrainan tilanne on laajasti esillä.
Paronen uskoo, että tapahtuma jatkaa linjaa, joka on jatkunut koko sodan ajan: Länsi ilmaisee yhtenäisen tukensa Ukrainalle.
– Jos kuulemme sieltä jotain konkretiaa esimerkiksi aseavusta, se on tietysti plussaa tulevaisuuden arvioinnin kannalta, Paronen sanoo.