Suomalaiset varovat esimerkiksi verkkomaksamista ja verkkokaupoista ostamista, kertoo Elisan kyselytutkimus.
Ukrainan sodan ja koronapandemian vuoksi moni kokee olevansa yhä alttiimpi huijauksille. Teleoperaattori Elisan kyselytutkimuksen vastaajista 37 prosenttia kertoi varovansa esimerkiksi verkkokauppoja ja verkkomaksamista epävarman maailmantilanteen vuoksi.
– Pandemia pakotti monet käyttämään sähköisiä palveluita, ja myös kybersodasta on puhuttu. Uuden edessä voi tulla huoli ja pelko siitä, ovatko esimerkiksi rahat turvassa, sanoo Elisan tietoturvajohtaja Teemu Mäkelä STT:lle.
Huoli verkkokauppoja kohtaan näkyy kyselytutkimuksen tuloksissa. Ulkomaisiin verkkokauppoihin luotti täysin tai paljon vain 14 prosenttia vastaajista. Kotimaisiin pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin luotti kuitenkin 88 prosenttia.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin alaisen kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Juha Tretjakovin mukaan huijausten takana on usein kansainvälinen rikollisuus, vaikka osa huijauksista joudutaankin räätälöimään suomalaisille sopivaksi.
– Valitettavasti huijarit tuntuvat olevan enemmän tai vähemmän ammattilaisia. Kaikkia verukkeita voi käyttää huijauksissa, esimerkiksi maanjäristystä tai Ukrainan sotaa, Tretjakov sanoo STT:lle.
IROResearchin internetkyselyyn vastasi lokakuussa 1 000 suomalaista. Kyselyn virhemarginaali on noin 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Suurin osa vastaajista on kokenut huijausyrityksen
Huijausyrityksen kohteeksi joutuminen vaikuttaa nykyaikana hyvin todennäköiseltä. Elisan kyselyyn vastanneista 91 prosenttia kertoi joutuneensa huijausyrityksen kohteeksi.
Vastanneista 85 prosenttia uskoi kuitenkin tunnistavansa kyberhuijaukset helposti tai melko hyvin. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2021, ja tuolloin vastaava luku oli 81. Suomalaisten luottamus omiin kyberturvataitoihin vaikuttaa siis kasvaneen. Kyselyn mukaan erityisesti nuoret luottavat taitoihinsa.
Vastaajista 35 prosenttia oli sitä mieltä, että tietoturvasta ei puhuta ymmärrettävästi ja että aihe on hyvin tekninen.
– Viestintä aiheesta on vaikeaa, mutta siitä pitäisi puhua ymmärrettävästi, ei teknisesti. Kyberkuplan sisällä olevien asiantuntijoiden kuuluu kertoa asioista ymmärrettävästi, Mäkelä sanoo.
Vaikka monet kertovat tunnistavansa huijauksen, edelliseen kyselyyn verrattuna entistä useampi kertoi, ettei ole ilmoittanut huijauksesta. Huijatuksi tulleista 28 prosenttia kertoi ottaneensa yhteyttä huijaukseen liittyvään palveluntarjoajaan. Vain 22 prosenttia oli tehnyt rikosilmoituksen.
Huijarit hyväksikäyttävät luottamusta viranomaisiin
Mäkelän mukaan soittajan numeron väärentämistä hyödyntävät huijauspuhelut ovat vähentyneet ja huijaukset ovat siirtyneet enenevässä määrin pikaviestipalveluihin. Huijarit ovat pyrkineet väärentämään ulkomailta tulevat puhelut niin, että soittajan numerona näkyy suomalainen numero tai esimerkiksi viranomaisen numero. Operaattorit tunnistavat yleensä väärennysyritykset, ja puhelun saajalle näkyy vain tuntematon numero.
Huijarit lähettävät viestit usein viranomaisten tai esimerkiksi poliisin, Postin tai pankkien nimissä.
– He käyttävät hyväkseen ihmisten luottamusta viranomaisiin, Mäkelä sanoo.
Kyberturvallisuuskeskus saa vuosittain tuhansia ilmoituksia kyberhuijauksista. Vuonna 2022 ilmoituksia tuli noin 8 800. Tretjakovin mukaan suurin osa niistä koskee ilmoittajien havaitsemia huijausyrityksiä. Vähemmistössä ovat tapaukset, joissa ilmoittajaa todella on huijattu.
– Huijauksiin käytetään kaikkia mahdollisia välineitä, mutta yksi suosituimmista on sähköposti. Jotkin huijauksista ovat kömpelöitä ja jotkin paremmin laadittuja, Tretjakov kertoo.
Huijatuksi tuleminen voi aiheuttaa häpeää
Huijausyritykset koskevat Tretjakovin mukaan toisinaan hyvin yksityisiä asioita. Romanssihuijauksissa huijari tekeytyy romanttisesti kiinnostuneeksi uhrista ja pyytää tältä rahaa. Osa uhreista on menettänyt suuria summia.
– Tällaisen huijauksen kohteeksi joutuminen aiheuttaa häpeää, eikä uhri aina suostu uskomaan tulleensa huijatuksi. Meidän on myös vaikeampi saada ilmoituksia näistä huijauksista, Tretjakov sanoo.
Toinen häpeää aiheuttava huijaus ovat niin sanotut pornokiristykset. Uhri saa sähköpostin, jossa kerrotaan, että hänen tietokoneelleen on tunkeuduttu ja nauhoitettu uhrin aikuisviihteen katselua. Todellisuudessa huijari vain kokeilee onneaan, Tretjakov kertoo.
Huijausyrityksistä on Tretjakovin mukaan mahdollista selviytyä maalaisjärjellä ja varovaisuutta noudattamalla. Tietoturvaohjeisiin voi perehtyä esimerkiksi kyberturvallisuuskeskuksen ohjepankissa. Käyttöön kannattaa ottaa ainakin kaksivaiheinen tunnistautuminen ja valita joka palveluun eri salasana. Verkkopankkiin Tretjakov neuvoo kirjautumaan puhelimeen ladatun sovelluksen, ei linkkien kautta.
– Jos jokin tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, ei se yleensä sitä myöskään ole, Tretjakov sanoo.