Kolme neljästä suomalaisesta katsoo, että lasten päivähoidon, nuorisotyön ja liikunnan järjestäminen kuuluvat kunnan vastuulle. Asia käy ilmi KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
Selvä enemmistö kansasta vierittää vastuun yksittäiselle kunnalle myös kirjastoista, kulttuurista, kansalaisopistoista, rakennusvalvonnasta, lukiokoulutuksesta ja jätehuollosta.
Maakunnan vastuulle halutaan selvimmin maakuntakaavoitus, erikoissairaanhoito, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulut ja kehitysvammaisten laitoshoito. Valtiolle ei haluta siirtää mitään kuntien nyt järjestysvastuulla olevista tehtävistä.
Puoluekanta ei suuresti selitä suhtautumista palveluiden järjestämisvastuuseen. Hallitus- ja oppositiopuolueiden kannattajat suhtautuvat pitkälle samansuuntaisesti. Tosin kokoomuksen kannattajat ovat innokkaimpia siirtämään perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon maakunnille.
Vuonna 2012 toteutettiin vastaava tutkimus. Silloin maakunnan sijalla oli ”kuntien yhteistyö maakunnallisesti”. Tuolloin 22 tehtävästä 13 oli sellaisia, joissa kuntien maakunnallinen yhteistyö oli suosituin vaihtoehto. Nyt maakunta oli suosituin järjestäjä kuuden tehtävän osalta.
Kansalaisilta kysyttiin 22 asian osalta, mikä alueellinen kokonaisuus (maakunta, yksittäinen kunta tai valtio) olisi sopivin järjestämään palvelut riippumatta siitä kuka tuottaa palvelut. Osa palveluista oli sellaisia, joissa järjestämisvastuu on nykyisin kunnilla, osa sellaisia, joissa vastuu on kuntayhtymillä.
TNS Gallup Oy:n toteuttamaan tutkimukseen tehtiin yhteensä 1.035 haastattelua.Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.