Suomalaiset jäävät eläkkeellä aiempaa myöhemmin. Helsinkiläinen Sakari Romunen olisi halunnut jatkaa työelämässä pidempään.
Suomalaiset jatkavat työelämässä yhä pidempään, kertoo Eläketurvakeskus. Viime vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 62,4-vuotiaana. Vielä 2000-luvun alussa eläkkeelle jäätiin keskimäärin 58,8-vuotiaana.
Eläkkeellesiirtymisiän odote. Lähde: Eläketurvakeskus
– Ehkä se kertoo siitä, että ihmiset ovat työkykyisempiä pidempään. Yhä suurempi osa suomalaisista jaksaa varsinaiseen eläkeikään saakka, sanoo Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kannisto.
Osa eläkeiän noususta selittyy vanhuuseläkkeen alaikärajan korotuksella.
Elinajanodote on pidentynyt ja eläkkeelle jäämisen alaikärajaa nostetaan asteittain.
Esimerkiksi tänä vuonna 35 vuotta täyttävät ja sitä nuoremmat pääsevät vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 67-vuotiaana, ja saavat täyttä vanhuuseläkettä vasta jäätyään eläkkeelle 70-vuotiaana.
– Tarkoitushan on, että ihmisten elinajan pitenemisen myötä myös työelämässä jaksettaisiin pidempään kuin nykyisin, Kannisto sanoo.
"Hain ankarasti töitä"
Helsinkiläinen Sakari Romunen jäi eläkkeelle insinöörin tehtävistä vuonna 2016. Tuolloin 63-vuotias Romunen olisi vielä halunnut jatkaa työelämässä.
– Olisi ollut virtaa, kykyä ja taitoa. Hain silloin ankarasti töitä ja laitoin lukuisia hakemuksia. Muutamaan haastatteluun pääsin, mutta mitään pitkäaikaista työtä en saanut. Suomen työmarkkinoilla vallitsee edelleen ikärasismia, Romunen harmittelee.
Sakari Romunen olisi halunnut jatkaa työelämässä.
Suomessa yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on yhä Pohjoismaiden matalin, vaikka työllisyysaste onkin noussut 2010-luvulla.
Eläketurvakeskuksen mukaan viime vuonna 60–64-vuotiaiden työllisyysaste Suomessa oli 56,9 prosenttia, mikä on 2,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2020.
– Meillä on hirveä joukko työhaluisia ja -kykyisiä ihmisiä, jotka ovat jääneet eläkkeelle tai muuten työttämäksi. Suomessa vallitsee edelleen tämä takapajuinen työkulttuuri, Romunen sanoo.
Nyt Romunen tekee osa-aikaisesti kiinteistönhuollon keikkatyötä, kuten lumitöitä.
– Niin sanotusti rehellisiä fyysisiä töitä, joista pidän todella paljon. Siinä tuntee itsensä tarpeelliseksi ja ovathan sosiaaliset kontaktit tärkeitä.
Korona-aikana harvempi jäi työkyvyttömyyseläkkeelle
Romusen mukaan hän olisi yhä täysin työkykyinen.
– Pisimmät hiihtolenkit tänä vuonna ovat olleet 30 kilometriä, että kyllä fysiikka on vielä hyvä ja nuppikin pelaa. Nyt olen ihan tyytyväinen, että tällaista osa-aikaista työtä, joka tuo vaihtelua eläkkeellä olevan insinöörin arkeen.
Osa eläkeiän noususta viime vuona selittyy sillä, että työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä oli viime vuonna koko mittaushistorian matalin.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 17 500 suomalaista, mikä on yli 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Syynä on kuitenkin todennäköisesti se, että moni ei ole koronan vuoksi hakeutunut hoitoon.
– Epäilen, että koronan takana on työkyvyttömyyseläketapauksia, jotka paljastuvat, kun tilanne normalisoituu. Kun pitäisi palata työpaikoilla, kaikki eivät siihen ehkä kykenekään, Kannisto sanoo.