Sekä K- että S-ryhmä lupaavat, että kuluttajien saataville on tulossa kertakäyttöisiä kuitukangasmaskeja viimeistään ensi viikolla.
Kuluttajille suunnatuille maskeille ei ole olemassa virallisia standardeja.
Lue myös: Vaikuttaako STM:n selvitys kasvomaskien vähäisestä hyödystä maskipakkoon lennoilla?
Niin sanottujen kansanmaskien tarkoitus on vähentää pisaroiden leviämistä, eivätkä ne suojaa käyttäjäänsä esimerkiksi koronavirukselta.
Suomessa ei ole annettu virallista suositusta kasvomaskien käytöstä.
Maski ei ole hengityssuojain
Kuluttajille suunnattujen kasvomaskien eli niin sanottujen kansanmaskien on tarkoitus lähinnä vähentää käyttäjän pärskimien pisaroiden leviämistä. Käyttäjäänsä maskit eivät esimerkiksi koronavirukselta suojaa, eikä näin saa niiden markkinoinnissa väittää.
Kuluttajamaskeja ei siis tule sekoittaa käyttäjää suojaaviin hengityksensuojaimiin tai kirurgisiin suu-nenäsuojiin.
– Jos maskin väitetään olevan käyttäjää suojaava tuote, tulee sen silloin täyttää henkilösuojaimille asetetut vaatimukset, täsmentää ylitarkastaja Asta Koivisto Tukesista.
Tukes on saanut kuluttajilta nelisenkymmentä ilmoitusta Suomessa myydyistä kasvomaskeista, joiden markkinoinnissa on esimerkiksi virheellisesti väitetty maskien suojaavan käyttäjäänsä.
Suodatusteho vaihtelee
Kuluttajille suunnatuille maskeille ei ole olemassa yhtenäisiä eurooppalaisia standardeja tai kansallisia suosituksia, joten kasvomaskeina voidaan myydä monentasoista tavaraa: pestäviä, kertakäyttöisiä ja suodatusteholtaan vaihtelevia.
VTT:n toukokuussa toteuttamassa testissä havaittiin, että puuvillaisten maskien suodatusteho oli noin 20–30 prosenttia, polyesterikankaisten puolestaan noin 40 prosentin luokkaa. Esimerkiksi kotimaisen Ahlstrom-Munksjön kuitukankaan suodatustehoksi taas on VTT:n testissä todettu lähes 90 prosenttia.
Sekä K- että S-ryhmän myyntiin tulevien kertakäyttömaskien raaka-aineena on Ahlstrom-Munksjön kangas.
"Kuluttajan on tärkeää tietää, mitä on ostamassa"
Kuluttajamaskeja koskevat vaatimukset kohdistuvat nimenomaan niiden myyntiin ja markkinointiin: maskin mukana tulee muun muassa olla kaksikieliset käyttöohjeet, maskissa ei saa olla CE-merkintää, eikä markkinoinnissa saa antaa kuvaa, että maski suojaisi käyttäjäänsä.
– Kuluttajan on tärkeää tietää, mitä on ostamassa. Tuotteesta ei saa tulla virheellistä kuvaa, Tukesin Asta Koivisto sanoo.
Kuluttajamaskeja koskee kuluttajaturvallisuuslaki, eli ne eivät saa aiheuttaa vaaraa käyttäjälleen.
Erilaisten maskien vertailu voi kuluttajan näkökulmasta helpottua piankin. Eurooppalainen standardisoimisjärjestö CEN on laatimassa kangasmaskeille esistandardin, jonka pitäisi valmistua jo kesäkuun puolivälissä. Valmistajia esistandardi ei velvoita mihinkään, mutta ne voivat käyttää sitä apuna tuotteita valmistaessaan.
– Jos tuotteessa on esimerkiksi maininta, että se täyttää kansanmaskeja koskevan standardin vaatimukset, se antaa kuluttajalle tarkempaa vertailupohjaa, Koivisto sanoo.
Ei virallista suositusta, mielipiteet eriäviä
Suomessa virallista suositusta kasvomaskien käytöstä ei ole annettu. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selvityksen mukaan näyttö kasvosuojusten vaikutuksesta on vähäinen, kun taas hallituksen tiedepaneeli on raportissaan suositellut kasvomaskien käyttöä julkisilla paikoilla ja joukkoliikenteessä.
Myös monet suomalaistutkijat ovat vedonneet maskien käyttösuosituksen puolesta avoimella kirjeellä.
Monet Euroopan maat suosittelevat tai vaativat kasvomaskien käyttöä julkisilla paikoilla.