Suomalaiset ostivat viime vuonna yhteensä noin 18 miljoonaa painettua kirjaa. Suomi lukee -selvityksen mukaan luku on noin 3 miljoonaa kappaletta vähemmän kuin viisi vuotta aiemmin.
Kirjoja lukee kuitenkin erittäin tai melko mielellään 85% suomalaisista. Kirjojen lukeminen olikin viime vuonna suosituin ajanviettotapa, kun viisi vuotta aiemmin se oli sijalla neljä.
Juhlapyhät, kuten nyt lähestyvä äitienpäivä lisäävät kirjamyyntiä.
– Asiakkaita on ihan selvästi enemmän liikkeellä. Näkyy ihan myyntipiikkeinä, kertoo visualisti Karoliina Järvi Akateemisesta kirjakaupasta.
Viime vuonna kirjoja myytiin kolme miljoonaa kappaletta vähemmän, kuin viisi vuotta sitten.
– Suurkuluttajat ovat ostaneet vähemmän kirjoja. Niiden osuus, jotka olivat ostanut yli 8 kirjaa, on vähentynyt. Rahaa on käytetty kirjoihin saman verran kuin aikaisemmin, mutta sillä on saatu ostettua hieman vähemmän kirjoja, kertoo Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson.
Äänikirjat ja kirjasto lisäävät suosiotaan
Yhä useampi ostaa nykyään äänikirjoja. Perinteisiä kirjoja vuoden aikana ostaneiden osuus vastanneista laski 78 prosenttista 73 prosenttiin.
Kaunokirjallisuutta ja dekkareita luetaan enemmän kuin viisi vuotta sitten, kotitalous- ja lastenkirjoja sen sijaan vähemmän. Ostovirikkeistä suurin on heräteosto.
Kirjojen myynnin väheneminen tietää luonnollisesti huonoja uutisia kirjailijoille.
Kirjastoissa lainausmäärät ovat lähteneet kasvuun useamman laskevan vuoden jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan he jotka lainaavat paljon kirjoja, myös ostavat kirjoja paljon.
Naiset lukevat keskimäärin selvästi enemmän kuin miehet.
– Miehet lukevat Suomessa virolaisten jälkeen eniten, kertoo Sakari Laiho Suomen Kustannusyhdistyksestä.