Suomalaiset kertovat käyttävänsä enemmän aikaa kirjojen lukemiseen ja kuunteluun kuin internetin viihdekäyttöön, selviää tuoreesta Suomi lukee -tutkimuksesta. Kyselyn mukaan keskivertosuomalainen arvioi viettävänsä kirjojen parissa yli viisi tuntia viikossa, kun internetin viihdekäyttöön kuluu reilut kolme ja puoli tuntia.
Suurin aikasyöppö suomalaisilla on televisio, jonka katseluun kyselyn vastaajat arvioivat käyttävänsä yli 10 tuntia viikossa. Reilut kuusi tuntia menee suoratoistopalveluihin. Televisiota katselevat erityisesti vanhimmat ikäluokat, kun taas suoratoistopalvelut painottuvat nuoriin.
Kirjojen parissa vietettyyn aikaan on huomioitu niin painetut kuin sähköiset kirjat. Kyselyn mukaan lukuaikapalveluita tilaa nykyisin hieman yli viidennes suomalaisista. Osuus on kasvanut kahden vuoden takaisesta kyselystä neljällä prosenttiyksiköllä.
6:35
Katso myös: Mika Tommola 120-vuotiaassa kirjakaupassa Ruovedellä
Korvissa useimmiten kaunokirjallisuutta
Vaikka äänikirjojen suosio on viime vuosina kasvanut, kyselyn perusteella painettu kirja ei ole katoamassa. Edellisessä tutkimuksessa printtikirjojen ostaminen oli vähentynyt kaikissa väestöryhmissä, mutta nyt aiempaa useampi suomalainen sekä kertoi ostavansa paljon painettuja kirjoja että maksavansa lukuaikapalvelusta. Miltei kaikissa ryhmissä oli myös vähemmän niitä, jotka eivät osta painettuja kirjoja ollenkaan.
Äänikirjoina kulutetaan eniten viihdekirjallisuutta. Sähkö- eli e-kirjoissa suosituimpia ovat tietokirjat sekä muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset teokset.
Kirjan hinnan merkitys hankintapäätöksessä on lisääntynyt. Noin joka toinen sanoo hinnan olevan yksi tärkeimmistä tekijöitä kirjaa itselle ostettaessa, kun kaksi vuotta sitten osuus oli joka kolmas. Lahjaksi kirjaa hankkivalle hinnalla on vähemmän väliä, mutta trendi on samansuuntainen.
3:19
Katso myös juttu marraskuulta: Kirjallisuuden Finlandia-voittajat valitaan tänään – jo pelkkä ehdokkuus nostaa myyntiä
Arviot eivät vastaa tilastoja
Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten lukuaikapalveluihin ja painettuihin kirjoihin käyttämää rahaa. Kirjakauppaliitto huomauttaa tiedotteessaan, että alan tilastojen perusteella toteutunut myynti ei seuraa kyselyssä annettuja arvioita.
Monet vastaajat arvioivat lukuaikapalveluihin käyttämänsä rahan selkeästi alemmaksi kuin palveluiden markkinoimat kuukausihinnat, kun taas painettujen kirjojen kulutus näytetään arvioivan yläkanttiin. Painettuja kirjoja ostavat kertovat käyttävänsä niihin keskimäärin 123 euroa vuodessa, mutta Tilastokeskuksen tietojen mukaan todellinen summa on kuitenkin noin 80 euroa per suomalainen.
Taloustutkimuksen toteuttaman Suomi lukee -tutkimuksen ovat teettäneet Kirjakauppaliitto ja Suomen Kustannusyhdistys. Tiedonkeruu tehtiin viime marras–joulukuussa, ja vastaajia oli noin 1 700. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.