Kotitalouksien yhteenlaskettu säästö nousi viime vuonna 6,9 miljardiin euroon, kertoo Finanssiala. Kasvu oli rajua, sillä toissa vuonna säästöjä kertyi vain miljardin verran.
– Säästämisaste oli viime vuonna korkeimmillaan sitten 1990-luvun. Kuluttajat jättivät asusteiden ja palveluiden ostot vähemmälle eivätkä voineet matkustaa ulkomaille. Varoja jäi siis säästöön ja sijoittamiseen, arvioi Finanssialan asiantuntija Mariia Somerla tiedotteessa.
Samaan aikaan kotitaloudet hakivat runsaasti lyhennysvapaita. Finanssialan mukaan kotitaloudet ja yritykset hakivat viime vuoden aikana yli 300 000:ta lainojen lyhennysvapaata. Lähes kaikki käsitellyt hakemukset hyväksyttiin.
– Joustojen antamisen edellytyksenä oli, että asiakkaalla ei ole ollut ongelmia velanhoidon kanssa ennen kriisin puhkeamista ja pankki arvioi lainanhoitokyvyn riittäväksi myös kriisin jälkeen, Somerla huomauttaa.
Finanssialan mukaan suomalaisilla kotitalouksilla oli lainamuotoista velkaa viime vuoden lopussa yhteensä 163 miljardia euroa, joka oli kuusi miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Lue myös: Sijoitusasuntolainojen kysyntä rajussa kasvussa idän ja pohjoisen kasvukeskuksissa, kertoo OP – näin sijoittamisinto näkyy hinnoissa
Valtaosa lainoista oli asuntolainoja, joiden osuus oli yhteensä 103 miljardia euroa.
Pankkien tulokset pysyivät vakaina
Finanssiala kertoo, että pankit selvisivät koronavuodesta vähin vaurioin. Pankkisektorin kokonaisvakavaraisuus oli viime vuoden lopussa 21,2 prosenttia eli lähes sama kuin vuotta aiemmin.
– Pankkien tulokset pysyivät Suomessa koronakriisistä huolimatta vakaina. Pankit ovat myös varautuneet mahdollisiin tuleviin luottotappioihin varauksia tekemällä, Somerla sanoo.