Amerikan valloituksesta haaveilevat suomalaisyritykset epäröivät Pohjois-Amerikan markkinoille hakeutumista presidentti Donald Trumpin kauppapolitiikan vuoksi. Trumpin vapaakaupan vastustus ja amerikkalaisia yrityksiä suosiva politiikka ovat saaneet New Yorkin pääkonsulin mukaan ainakin pienempiä yrityksiä viivyttelemään.
New Yorkin Manhattanin kattojen ylle kokoontuu joukko huolestuneita liikealan toimijoita. Suomalais-amerikkalaisen kauppakamarin FACC:n ja lakiyritys Boreniuksen keskustelutapahtumassa Trumpin maahanmuuttajavastainen, sisäänpäin kääntynyt kauppapolitiikka huolestuttaa. Yhdysvallat on Suomelle kolmanneksi suurin vientimarkkina.
– Yleinen epätietoisuus viivyttää ehkä sijoittautumispäätöksiä varsinkin pienempien yrityksien osalta, pääkonsuli Manu Virtamo New Yorkin pääkonsulaatista sanoo.
– Emme vielä tiedä, miten ulkomaisia työntekijöitä eri kategorioissa kohdellaan. Erityisesti startup-yrityksiä askarruttavat työlupakysymykset, Virtamo sanoo.
Lisääntyneeseen huoleen onkin monen mielestä syytä, sillä vajaa 100 päivää kestäneen presidenttikautensa aikana Trump on jo irrottanut USA:n Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta, uhkaillut tulleilla ja rajaveroilla ja määrännyt ulkomaisen viisumiohjelman tarkasteltavaksi.
Trump on ollut myös Euroopan ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimusta vastaan ja haluaa neuvotella uusiksi myös Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTA:n.
Republikaanit pitävät lisämaksut vielä pöydällä
Trumpin eilen julkaisemassa verouudistuksessa rajaveroja eikä tulleja vielä mainittu. Veroasiat hyväksytään kuitenkin kongressissa ja Columbian yliopiston professorin Anu Bradfordin mukaan republikaanit ovat tukeneet ulkomaalaisten yrityksien lisämaksuja.
– Kongressissa republikaanit tukevat niitä aika voimakkaasti, koska siitä tulisi aika paljon tuloja, joilla voisi tukea veronalennuksia, sanoo Bradford.
Kongressin republikaaneista osa haluaa pitää rajaveroa vielä pöydällä. Bradfordin mukaan Trumpin hallinnon olisi lopulta vaikea rangaista lisämaksuilla vain Kiinaa ja Meksikoa.
– Kansainvälisten oikeuden sopimusten mukaan Trumpin olisi helpompi ajaa tuontitulleja, jotka koskisivat kaikkia maita eivätkä vain Kiinaa ja Meksikoa. Silloin ne mahdollisesti koskisivat myös suomalaisia yrityksiä, Bradford sanoo.
Monella sektorilla huolestumista
Toista kymmentä vuotta Yhdysvalloissa asuneen Bradfordin mukaan yritysten lisäksi yliopistot kamppailevat Trumpin kansallismielisen linjan kanssa.
– Amerikkalaiset niin yritykset kuin yliopistot ovat kovin riippuvaisia siitä, että heillä on mahdollisuus saada suurimmat kyvyt eri puolilta maailmaa. Trumpin globalisaatiovastaisuudesta ollaan erittäin monella sektorilla hyvin huolestuneita, Bradford sanoo.
– Maahanmuuttajilla on ollut erittäin suuri rooli Amerikan talouskasvun ja innovaatioiden kannalta. Me emme vielä tässä vaiheessa tiedä, kuinka laajasti Trump rajoittaa erilaisia työviisumeja, Bradford sanoo.
Vaikka Trumpin 100 päivää on ollut vasta lyhyt aika koko neljän vuoden kaudesta, ensimmäisten kuukausien uskotaan antavan suuntaa loppuvuodelle, jopa koko kaudelle.
– Moni yritys niin Suomessa kuin muualla haluaa nyt, että heillä olisi myös suunnitelma B ja C eli myös muita markkinoita, jotta he pystyvät hajauttamaan jonkin verran riskiä, Bradford kertoo.
Suomen pääkonsulaatista kannustetaan suomalaisyrityksiä Amerikan valloitukseen Trumpin protektionismista ja epävarmuuksista huolimatta.
– Ei kannata luovuttaa, Virtamo sanoo.