Lauri Vuorinen nousi viime kaudella täysin uudelle tasolle hiihtourallaan. Maailmancupissa suomalainen hiihti järjestään sprinttikisoissa välieriin ja saalisti jopa uransa ensimmäisen palkintokorokepaikan, mutta selkeästi suurin harppaus tuli pitkillä matkoilla. Käänteentekevä hetki tapahtui reilut kolme vuotta sitten leikkauspöydällä.
Vuorinen oli jo vuosia kärsinyt säärten etuosien, eli niin sanottujen penikoiden, puutumisesta, mutta maaliskuussa 2021 tehtiin uran jatkon kannalta käänteentekevä päätös. Vuorisen sääriin tehtiin faskiotomia, eli lihaskalvojen halkaisu, ja pelin henki muuttui täysin.
– Leikkaus kyllä helpotti todella paljon sitä minun tekemistä. Se toi myös tosi paljon motivaatiota lisää tehdä harjoittelua, kun sääret eivät olleet koko ajan tulessa, Vuorinen sanoo.
Ennen leikkausta Vuorisen sääret olivat vapaalla hiihdettäessä usein täysin tunnottomat.
– Mitä kovempaa ja pitkäkestoisempaa hiihdettiin, sitä enemmän ne puutuivat. Jos ajatellaan ihanteellista tekniikkaa, pitäisi säärikulmaa pitää yllä, eli painaa povlia kohti varpaita, mutta kaikki tällaiset ominaisuudet hävisivät minulta totaalisesti. Käytännössä kun tulin maaliin, oli säärilihas kuin kivi, Vuorinen kertoo.
Vuorinen hiihti viime kaudella ensimmäistä kertaa palkintopallille maailmancupissa. Ensin Lahdessa parisprintissä Iivo Niskasen kanssa tuli pronssia, ja vielä Falunissa pamahti henkilökohtainen supersuoritus, kun Vuorinen hiihti perinteisen sprintissä toiseksi.
Täksi kaudeksi Ounasvaaran Hiihtoseuraan siirtynyt Vuorinen hiihti neljä kertaa henkilökohtaisessa sprintissä kymmenen parhaan joukkoon. Vieläkin suurempi ja merkittävämpi kehitysloikka tapahtui pidemmillä matkoilla. Vuorinen on aikaisemmin tunnettu nimenomaan sprinttihiihtäjänä, mutta viime kaudella 29-vuotias rovaniemeläinen murtautui jopa kärkikymmenikköön.
– Kestävyyttä olen yrittänyt painottaa harjoittelussa. Kestävyyden parantuminen näkyi viime kaudella tuloksissa aika paljon. Sitä on koitettu vielä vähän parantaa ja harjoitusmääriä nostaa, Vuorinen sanoo.
– Uskallettu olla vähän enemmän väsyneitä kuin aikaisemmin. On tullut vähän myös sellainen huippu-urheilijaksi kasvaminen, että on laittanut enemmän peliin muillakin osa-alueilla.
Kun puhutaan normaalimatkoista, oli Vuorinen parhaimmillaan Tour de Skin takaa-ajokilpailussa seitsemäs. Sen lisäksi Salpausselän 20 kilometrin perinteisen kisasta irtosi 12. sija ja Toblachin 10 kilometrin perinteisen taistosta sija 11. Aikaisemmilla kausilla Vuorinen on hiihtänyt parhaimmillaan täpärästi 30 joukkoon, ja usein sijoitus on sprinttiä pidemmillä matkoilla ollut aivan ynnä muuta -osastolla.
Kärjessä kolisee vähemmän
Ensi kauteen Vuorinen lähtee samalla sapluunalla kuin läpimurtovuoteen.
– Samoilla suuntaviivoilla ensi kauteen, eipä sitä hyvää kannata lähteä muuttamaan. Pieniä yksityiskohtaisia muutoksia, esimerkiksi että arvokisasprintti on vapaalla, niin pieniä painotuksia sille puolelle, Vuorinen kertoo.
Tälle kaudelle tavoitteet ovat korkealla, varsinkin kun edellinen sujui tähän mennessä uran ylivoimaisesti parhaalla tavalla. Kauden päätapahtuma siintää helmi-maaliskuun vaihteessa Trondheimin MM-kisoissa.
– Kova halu olisi Trondheimissa onnistua, ja se olisi minulle tärkeää. Olen ollut ennenkin hyvässä kunnossa arvokisoissa, mutta tullut kolareita tai vastaavaa, Vuorinen linjaa.
– En osaa sanoa sijoitustavoitteita, mutta pariviestissä on isot menestysmahdollisuudet niin siihen joukkueeseen haluaisin päästä. Jos joukkueeseen pääsee, niin silloin todennäköisesti taistellaan mitaleista.
Vaikka Vuorinen kertoo olleensa hyvässä kunnossa ennenkin arvokisoissa, kertovat viime kauden loistotulokset, että hän on Trondheimia ajatellen täysin uudella tasolla. Sprintissä ja parisprintissä on oikeasti mahdollisuus menestyä, ja hän on viime vuoden hiihtojen valossa erinomainen kandidaatti vahvistamaan Suomen viestijoukkuetta.
– Kestävyyttä olen yrittänyt painottaa harjoittelussa, mikä näkyi viime kaudella tuloksissa aika paljon. Sitä on koitettu vielä vähän parantaa ja harjoitusmääriä nostaa, Vuorinen kertoo harjoituskaudesta.
– Koen, että koko kauden hyvä kunto on tärkeä. Kun peruskunto on hyvä, on mahdollisuus onnistua arvokisoissakin.
Sprintit ovat edelleen suomalaisen päämatka, mutta myös normaalimatkalle löytyy intoa.
–Perinteisen kympit on mulle yksiä päämatkoja viime kauden jälkeen. Sprintit on edelleen tärkeimpiä, kun niissä on mahdollisuudet palkintopallille olemassa.
Kahdet olympialaiset ovat menneet pipariksi kaatumisen takia. Siihen ongelmaan Vuorisella on mietittynä selvä lääke.
– Kärjessä yleensä vähemmän kolisee. Mitä kovempi kunto on, niin paremmilla sijoilla pystyy hiihtämään. Kläbo ei esimerkiksi kolaroi koskaan.
Vuorisen penikkaleikkauksesta on aikaa jo lähes neljä vuotta. Olisiko Vuorinen pärjännyt niin hyvin ilman sitä?
– Vaikea sanoa tällä hetkellä, koska sen jälkeen on tullut hiihdettyä jo kolme talvea ja olen kasvanut urheilijana tosi paljon sen jälkeen.
– Luulen kuitenkin, että en olisi päässyt tälle tasolle, koska se vaikutti kylä todella paljon.