Lauri Lepistö oli Holmenkollenin 50 kilometrin suomalaisvalopilkku 12:nnella sijallaan. Jari Isometsä arvioi, että huippusuoritus saattaa muuttaa Lepistön uran täysin.
Lauri Lepistö hiihti uransa parhaan maailmancupin hiihdon Holmenkollenilla. Jari Isometsä seurasi suomalaisen suoritusta ihaillen.
– Ihan mieletön suoritus. Jos pistetään riviin Lepistön kaikki elämän hiihdot, ei yksikään ole lähelläkään, mitä tuo tänään oli, Isometsä hehkuttaa.
Lepistö on kuulunut pitkään B-maajoukkueeseen, mutta Isometsä povaa tähän muutosta.
– Tänään oli kaikki mitokondriot kohdallaan. Se oli elämän suoritus, joka saattoi tuoda Lepistölle A-maajoukkuepaikan. Tiedän, että Lepistö on harkinnut, että olisiko se ura jo lopussa. Jos tällä hiihdolla aukeaa A-maajoukkuepaikka, niin ura varmasti jatkuu, Isometsä kertoo.
50 kilometrin kisassa Lepistö putosi jo ensimmäisten kierrosten aikana kärkiryhmästä, mutta nousi pelisilmää käyttämällä siihen uudestaan mukaan. Kun koko kärkiryhmä kaarsi kolmannen kierroksen päätteeksi suksienvaihtoon, jatkoi Lepistö radalla ja siirtyi hetkeksi kilpailun kärkeen.
– Nerokas ratkaisu. Hän varmaan aisti, että nyt oli niin hyvä kapula alla, että tätä ei vaihdeta, ja se meni ihan nappiin. Joskus suksilotto kannattaa, ja tällä kertaa kävi juuri niin, Isometsä toteaa.
– Tämä oli Lepistölle isompi hiihto kuin vain se 12:s sija.
Lepistön lisäksi myös Ville Ahonen esitti komean hiihdon. Hän oli Holmenkollenilla 17:s.
– Vähän samat sanat Ahoselle kuin Lepistöllekin. Loistava suoritus, Isometsä hehkuttaa.
Niskasella "ei mahdollisuutta"
Iivo Niskasen osalta kisasta muodostui pienoinen pettymys, sillä suomalainen oli vasta yhdeksäs. Niskanen oli etukäteen ilmoittanut tavoittelevansa voittoa. Niskanen yritti tiputtaa kilpailijoita kyydistä vetämällä muutaman kilometrin, mutta se ei onnistunut.
– Iivo yritti yhden kerran karkuun ja totesi, ettei ole hänestä tänään karkaamaan, Isometsä analysoi.
– Ei näyttänyt Iivon hiihto huonolta, mutta ei niin hyvältä, että olisi päässyt irti. Se olisi vaatinut äärimmmäisen kovaa suoritusta, ja kun kun ei pääse karkuun, käy niin että sama kaveri voittaa, Isometsä naureskeli viitaten Johannes Kläboon.
Iivo Niskanen oli vielä puolessa matkassa kilpailun kärjessä.
Olisiko Niskanen voinut toimia tänään toisin?
– Ei oikeastaan. Alkuun vähän katseli, että ei lähde vetämään hullun pitkää vetoa. Kun kerran kokeili ja totesi ettei tule onnistumaan, niin ei ollut enää järkeäkään. Lopussa hänelle tuli väsy, eikä kirivaiheessa pysynyt mukana. Ei tuolla kelillä tuohon paikkaan ollut mahdollisuutta, Isometsä toteaa.
Kovin montaa Holmenkollenin 50 kilometrin kisan voittomahdollisuutta Niskaselle ei enää ole tarjolla.
– Onhan se Iivolle iso pettymys, kun hän hamunnut sitä "Kollenin" viidenkympin voittoa. Ensi vuonna Kollenilla ei hiihdetä viittäkymppiä ja seuraavana vuonna se hiihdetään vapaalla. Seuraava mahdollisuus on sitten kolmen vuoden päästä, ja sitten alkaa Iivollakin olla ikää. Ei se tietenkään mahdotonta ole, mutta haastavaa, Isometsä sanoo.
Kausi on kesken, mutta ainakaan vielä Niskanen ei ole onnistunut ottamaan tällä kaudella yhtään voittoa maailmancupissa.
– Onhan tämä pitkiin aikoihin huonoin kausi tulosten vajossa. Sitä, kuinka paljon vastoinkäymiset ja muut näkyvät, on vaikea lähteä sanomaan. Varmasti on iso pettymys, mutta toisaalta jos tässä on jotain hyvää, niin onneksi tämä vähän huonompi vuosi tuli tähän, kun ei ole arvokisoja, Isometsä sanailee.
Isometsän mukaan keli saneli tänään pitkälti kilpailun juonen. Johannes Kläbo otti Holmenkollenilla uransa ensimmäisen voiton.
– Kohtuullisen nopea keli edesauttoi tänään lopputulemaa, mutta mielenkiintoinen oli kisa kaiken kaikkiaan. Voittaja ei ollut yllätys, oli se Kläbon meno jo Salpausselällä sen näköistä, että hän on vaikea voitettava.