Suomalaisia kuoli viime vuonna tuhansia enemmän kuin ennen korona-aikaa – pian suomalaiset elävät 80-vuotiaaksi harvemmin kuin EU-maissa

Asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, selittääkö väestön vanheneminen tilannetta. Professori Lasse Lehtonen arvioi, että jatkossa suomalaiset elävät 80-vuotiaaksi harvemmin kuin EU-maissa keskimäärin.

– Meillä on kuolleisuus kasvanut aika voimakkaasti. Kun vuonna 2019 meillä oli noin 54 000 vuodessa, niin vuonna 2022 luku oli noin 63 000. Ja todennäköisesti vuonna 2023 tämä kuolleiden määrä ylittää 60 000 rajan, kertoo terveysoikeuden professori, HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen tiistaina MTV Uutisille.

Keskiviikkona Tilastokeskus todensi Lehtosen arvion osuneen oikeaan. Kuolleisuusluku on viime vuoden osalta 61 106. Se on yli 1 700 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2022 ja tuhansia enemmän kuin 2018, 2019, 2020 ja 2021.

Lue myös: Suomessa kuoli poikkeuksellisen paljon ihmisiä marraskuussa 2023 – kaksi oleellista syytä

"Syynä oli korona"

Kuolleisuuskeskustelu sai puhtia Eurostatin julkaistua kuolleisuustilaston, joka hätkähdytti Suomen osalta. 

Korona selittää, sanoo THL:n asiantuntija.

– Viime vuoden marraskuussa syynä oli korona, joka erityisesti ikääntyneillä aiheutti kuolemia, toteaa THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler. 

– Erityisesti vuonna 2023 tehosterokotukset viivästyivät ja epidemiapiikki pääsi yllättämään, Lehtonen toteaa yhdeksi syyksi kuolleisuuteen.

"Järjestelmämme ei pidä vanhemmista ihmisistä huolta"

Gisslerin mukaan kuoleisuutta selittää ikärakenteen muutos.

– Vanheneva ikäpyramidi aiheuttaa enemmän kuolemia. 

Lehtonen on eri mieltä.

– Vaikka mitä muuta sanotaan, niin me ollaan nuorempia kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin ja meillä 80-vuotiaiden osuus on pienempi kuin EU:ssa keskimäärin.

Professori arvioi, että jatkossa suomalaiset elävät 80-vuotiaaksi harvemmin kuin EU-maissa keskimäärin.

– Meillä eläkeläisten määrä kasvaa, mutta näyttää siltä, että heistä harvempi selviää yli 80-vuotiaaksi kuin muissa EU-maissa, mikä on aikamoinen indikaattori siihen, että järjestelmämme ei tällä hetkellä oikein pidä vanhemmista ihmisistä huolta. 

(Juttu jatkuu videon jälkeen)

"Meillä on ääretön hoitovelka"

Selittävätkö terveydenhuollon ongelmat kuolleisuutta?

– Ei varmaankaan. Monet näistä tapaukset ovat sellaisia, että henkilöillä on perussairauksia ja koronatauti on ollut viimeinen siihen sitten. Useimmilla heistä ei olisi ollut elinajanodote kovinkaan pitkä.

Lehtonen ja Meuronen ovat eri mieltä.

– Hoitoonpääsy on heikkoa ja hoitovelkaa on kertynyt, mikä väistämättä heijastuu tautien ennusteeseen, toteaa Lehtonen. 

– Korona selittänee todennäköisesti loppujen lopuksi aika pienen osan. Meillä on ääretön hoitovelka. Päivystykseen tulee liukuhihnalta esimerkiksi syöpätauteja, jotka ovat lähteneet täysin käsistä, koska ihmiset eivät ole päässeet kiireettömään hoitoon niin jouhevasti pitkään aikaan, sanoo Lääkäriliiton akuuttilääketieteen alajaoston puheenjohtaja Anna Meuronen. 

video

THL: Kuolleisuus palannut vuoden 2022 piikin jälkeen normaalille tasolle

THL:n mukaan, kun luvut ikävakioidaan, suomalaisten vuoden 22 kuolleisuus oli vuonna 2022 kymmenyksen korona-aikaa enemmän ja vuonna 2023 korona-aikaa edeltävällä tasolla.

Eli kun luvut ikävakioidaan eli suhteutetaan vanhentuneeseen ikärakenteeseen, kuolleisuus on palannut vuoden 2022 piikin jälkeen normaalille tasolle. 

Elinajanodotteen arvioidaan olevan miehillä 79,0 vuotta ja naisilla 84,2 vuotta naisilla eli +0,4 vuotta kummallakin.

Lopuksi kuolleisuuteen liittyviä terveisiä sairaala- ja päivystysverkkoa työstävälle porukalle. 

– Aikaisemman tutkimusnäytön perusteella tiedetään, että jos päivystysverkkoa supistetaan ja kevennetään, niin ruuhkautuminen lisääntyy ja kuolleisuus kasvaa.