Suomessa kuoli marraskuussa 2023 poikkeuksellisen paljon ihmisiä, kertoo THL tiedotteessaan. Kuolleisuuteen vaikuttivat niin korona kuin ikärakenteen muutos.
EU:n tilastotoimisto Eurostatin mukaan kuolemien määrä Suomessa oli marraskuussa 2023 poikkeuksellisen suuri – luku oli 40 prosenttia suurempi kuin vuosien 2016–2019 lukujen perusteella olisi voinut odottaa, THL:n tiedotteessa kerrotaan.
Yikuolleisuus oli Suomessa marraskuussa 2023 suurempi kuin muissa Eurostatin tarkastelemissa maissa.
– Ylikuolleisuutta ilmeni Suomessa viime marraskuussa erityisesti iäkkäässä, 70 vuotta täyttäneessä väestössä. Nuoremmissa ikäryhmissä kuolleisuus ei THL:n tietojen perusteella ollut poikkeuksellisen suuri, sanoo THL:n tutkimusprofessori Seppo Koskinen tiedotteessa.
Lue myös: Näin omaan kuolemaan tulisi valmistautua
Suomessa iäkkäiden määrä kasvanut
Kuolleiden määrän kehitykseen vaikuttaa Suomessa erityisesti väestön ikärakenteen muutos. THL:n mukaan vanhimpien ikäluokkien koko on Suomessa kasvanut muihin EU-maihin verrattuna poikkeuksellisen nopeasti.
– Runsas kolmasosa Eurostatin raportoimasta 40 prosentin ylikuolleisuudesta johtuu sitä, että Suomessa iäkkäiden ihmisten määrä on kasvanut, Koskinen sanoo.
Miten koronan hävittämän haju- ja makuaistin saa palaamaan? Juttu jatkuu videon alla.
0:43
Korona voi kadottaa aisteja. Miten ne saa takaisin?
Korona vaikuttanut kuolemiin
Ikärakenne huomioidenkin kuolleiden määrä Suomessa marraskuussa 2023 oli kuitenkin selvästi odotettua suurempi. Syy tähän piilee koronassa. Koronaan liittyviä kuolemia oli marraskuussa erityisen paljon, noin 500 enemmän kuin lokakuussa.
– Valtaosa koronan aiheuttamista ja infektioon liittyvistä kuolemista koski marraskuussa hyvin iäkkäitä, joilla oli lisäksi vakavia perussairauksia. Kuolleiden keskimääräinen ikä oli näissä tapauksissa 84 vuotta ja 94 prosenttiin kuolintodistuksista oli kirjattu pitkäaikainen sairaus joko peruskuolemansyyksi tai kuolemaan myötävaikuttaneeksi tekijäksi, sanoo THL:n johtava asiantuntija Sirkka Goebeler tiedotteessa.
Koronaan liittyvien kuolemien määrä näytti joulukuussa palautuneen lokakuun tasolle epidemiapiikin tasaannuttua.
THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Otto Helve huomauttaa, että hyvin iäkkäiden ja vakavia perussairauksia sairastavien immuunivaste on heikentynyt. Tämän vuoksi rokotus tai aiemmin sairastettu tauti ei aina pysty suojaamaan uuden infektion elimistölle tuomalta rasitukselta.
Lue myös: Peukalotesti saattaa paljastaa hiljaisen tappajan – taipuuko sormesi näin?
Kuolemien määrässä vaihtelua kuukausittain
Ikärakenteen ja esimerkiksi hengitysinfektioiden vuotuisen tilanteen lisäksi kuolemien määrään vaikuttaa sattuma. THL muistuttaakin, että kuukausittainen vaihtelu on normaalia.
Edellisten kahdeksan vuoden aikana kuukausittainen kuolleiden määrä on Suomessa ollut pienimmillään kesäkuussa 2018 (4 051 kuollutta). Suurin kuolemien määrä oli joulukuussa 2022 (6195 kuollutta).
– Jos vertaillaan kahdeksaa viimeksi kulunutta 12 kuukauden jaksoa, kuolleiden määrä on vaihdellut enimmillään 17 prosenttia. On ymmärrettävää, että muutokset kuolleiden määrässä aiheuttavat ihmisissä paljon kysymyksiä ja huolta. Näitä muutoksia arvioitaessa kannattaa kuitenkin huomioida niihin vaikuttavat monet eri tekijät, Koskinen sanoo.
Lue myös: Tutkimus: Vakavan sairauden pelko voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan
"Pitää varoa ukkia, ettei ukille tule mitään sairauksia" – näin ihmiset ovat valmistautuneet tulevaan tautitalveen
Katso myös: Miksi yksi sairastuu vakavaan koronaan ja toiselle ei tule lainkaan oireita?
0:56
THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin selittää, miksi korona aiheuttaa erilaisia oireita eri ihmisille.
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: THL