Suomalaisillakin synkkä rooli maailman orjakaupassa – tällä paratiisisaarella tapahtui kamalia asioita

Saint-Barthelemyn saari Karibialla
Tältä Saint-Barthelémyn saari näyttää nykyään. Sean Pavone 2018
Julkaistu 23.08.2021 06:28
Toimittajan kuva

Sanna Voltti

sanna.voltti@mtv.fi

Harva tietää, että tänään on kansainvälinen päivä orjakaupan ja sen poistamisen muistoksi. Todennäköisesti vielä harvempi tietää, että myös suomalaiset ovat olleet osallisina orjakaupassa. Suomalaisia on myyty orjiksi ja suomalaiset ovat myös osallistuneet orjatalouden pyörittämiseen Ruotsin hallinnon alla 1700-luvulla.

Viiden jälkeen -ohjelmassa keskustellaan maanantaina orjuuden historiasta suomalaisten näkökulmasta. Vieraaksi saapuvat historioitsija Jukka Korpela sekä dokumentaristi ja tutkija Jouko Aaltonen.

Kirjassa Idän orjakauppa keskiajalla — Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta, Korpela kuvaa Suomen ja Karjalan ihmisryöstöjä osana koko Venäjän orjakauppaa.

Keskiajalla suomalaisia vankeja päätyi orjiksi Persiaan, Kaukasiaan ja Intiaan saakka.

Venäläisissä kronikoissa on merkintöjä ryöstöretkistä Suomeen. Kronikoiden perusteella retkillä kaapattiin myös ihmisiä. Merkintöjen perusteella Korpela ryhtyi tutkimaan suomalaisten vankien kauppaamista orjiksi, kaupan rakenteita, reittejä ja hintoja.

Vankien kuljettaminen kauas etelään tuli kalliiksi, siksi lasten ja naisten vieminen oli kannattavinta heidän arvonsa vuoksi. Arvokkaimpia olivat vaaleat, sinisilmäiset lapset. Pienet lapset kuitenkin usein menehtyivät pitkillä laivamatkoilla.

Orjan työpanos ei itsessään ollut niin arvokasta, että siitä olisi kannattanut maksaa maltaita. Orjan omistaminen oli ennemmin statuskysymys – orja oli luksustuote.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

2:00img

Ihmiskauppa ei ole kadonnut 2000-luvun Suomestakaan. Näin ihmiskauppaan aiotaan puuttua jatkossa entistä tarmokkaammin.

Suomalaiset mukana orjataloudessa

Jouko Aaltosen sekä Seppo Sivosen kirjassa Orjia ja isäntiä – Ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla, selvitetään suomalaisten osuutta orjatalouteen.

Kuningas Kustaa III hankki vuonna 1784 Ruotsin hallintaan Saint-Barthélemyn saaren Karibialta. Saaresta tuli satamansa ansiosta orjatalouden solmukohta ja sen ylläpitämiseen osallistuivat myös suomalaiset kuvernöörit, sotilaat ja merimiehet.

Suomalaiset hyötyivät orjuudesta välillisesti, mutta myös konkreettisesti. Esimerkiksi raaka-aine Turun sokeritehtaalle tuli Karibian orjaplantaaseilta ja puuvilla Tampellan Finlaysonin tehtaalle Yhdysvaltojen orjaplantaaseilta.

Lisää aiheesta tänään Viiden jälkeen -ohjelmassa kello 16.58 alkaen MTV.fi-palvelussa tai MTV3-kanavalla.

Lähteet: Orjia ja isäntiä — ruotsalais-suomalainen siirtomaaherruus Karibialla

Idän orjakauppa keskiajalla – Ihmisryöstöt Suomesta ja Karjalasta 

Tuoreimmat aiheesta

Ihmiskauppa