Kaikki tietävät, että Suomessakin maaperä on köyhtynyt tehoviljelyn myötä eikä maasta irtoa enää hivenaineita viljakasveille entiseen tapaan. Pohjois-Pohjanmaalla, jossa sijaitsee akkujen ja paristojen kierrätyslaitos, on keksitty ekologinen ratkaisu ongelmaan.
– Alkaliparistoissa on sinkkiä ja mangaania jopa puolet eli merkittävä osa. Meidän prosessissa siitä saadaan suurin osa talteen ja se voidaan myydä lannoitteena eteenpäin, kertoo Tracegrown operatiivinen johtaja Mikko Joensuu.
Kärsämäen tehtaalla on täysi höyry päällä, tällä hetkellä noin kymmenkunta työntekijää ahkeroi tuotannossa. Ensimmäiset erät nestemäistä lannoitetta ovat myynnissä ja porukka on hyvillä mielin: vuosien tuotekehitystyö on vihdoin saavuttanut päätepisteensä.
– Onhan tämä ollut semmoista vuoristorataa ja haastava homma, kun tehdään jätteestä lannoitetuotetta. On ollut ylä- ja alamäkeä, mutta kaikkinensa huikeaa, että voidaan tässä nyt seistä ja katsoa tätä ensimmäistä tuote-erää, sanoo Joensuu.
Alkaliparistoista saadaan nestemäistä hivenainelannoitetta.
Paristot naapurikunnassa
Kärsämäki sijaitsee muutaman kymmenen kilometrin päässä Nivalasta. Nivalaan on kerätty jo vuosia Suomen käytetyt paristot ja akut. Jätteen kierrättämistä ja hyödyntämistä on haarukoitu lähialueella alusta saakka. Nyt löytyi ratkaisu, jossa on riittävän hyvä hyötysuhde.
– Meille tulee raaka-aine Nivalasta murskeena, josta meidän prosessissa syntyy nestemäinen lannoite, kertoo Joensuu.
Hän pitää keksintöä mullistavana myös maailmanmarkkinoita ajatellen.
– Tämä on täysin ekologinen lannoite ja itse prosessi on hyötysuhteeltaan erinomainen. Voimme myydä paitsi valmista tuotetta, myös teknologiaa, sanoo Joensuu.
Testien perusteella nestemäinen lannoite on parantanut viljakasvien laatua. Seos laimennetaan kasteluveteen, jolloin se päätyy kasvien lehdille.
– Siitä kasvit pystyvät hyödyntämään sen parhaiten, sanoo Joensuu.
Maaperä tarvitsee sinkkiä ja mangaania, nestemäinen lannoitusmuoto on tehokkain.
Testeistä hyviä tuloksia
Lohtajan Marinkaisissa asuva maanviljelijä Janne Huhtala on testannut tuotetta jo muutaman vuoden.
– Kyllä lehti on leveämpää ja sato parempaa. Ohralla ja kauralla on testejä tehty pari vuotta, tänä kesänä on kokeiltu heinällä ja hyvin tuntuu toimivan, sanoo Huhtala.
Hänen mukaansa selitys on yksinkertainen.
– Jos ei kasvilla ole riittävästi hivenaineita, sen kasvu kärsii. Näitähän saa kyllä ulkomaisina tuotteina myös, mutta niiden sekoittuvuus veteen ei ole yhtä hyvä, tietää Huhtala.
Hän pitää kotimaisuutta ja kierrätettävyyttä hyvänä.
– Se on erittäin tärkeä asia. Saadaan jäte hyötykäyttöön - mikä voisi olla tärkeämpää.
Myös Tracegrowssa uskotaan, että tuote lyö itsensä läpi.
– Hintalappu hehtaaria kohti on niin pieni, että valveutunut maanviljelijä kyllä tätä käyttää, uskoo Joensuu.
Takana on vuosien prosessi, nyt on helppo hymyillä.
– Kun lähdetään purkamaan tätä prosessia, niin ensimmäisenä maailmassa on nyt keksitty prosessi, jolla voidaan valmistaa puhdas liuos jätemateriaalista. Ja markkinana on koko maailma, uskoo Joensuu.
Kärsämäen tehtaalla erotellaan paristoista sinkki ja mangaani.