Suomalaiskeksintö voi osoittautua mullistavaksi – tässäkö ratkaisu sairaalabakteeriongelmaan?

VTT:n tutkijoiden kehittämää haitallisia bakteereja tuhoavaa ihosuihketta voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin. Tuote voidaan toteuttaa myös voiteena, laastarina tai haavasidoksena.

– Sitä voidaan käyttää esimerkiksi tulehtuneen ihon hoitoon tai ennen leikkausta tapahtuvaan ihon puhdistukseen, jolla pystytään pahalaatuiset bakteerit hävittämään iholta ennen varsinaista leikkausta, kertoo VTT:n erikoistutkija Panu Lahtinen.

Marjateollisuuden sivuvirrat hyötykäyttöön

Vaikka kaikissa marjoissamme on antimikrobisia yhdisteitä, tutkijat päätyivät käyttämään vadelmaa, koska sitä viljellään paljon ja sitä on hyvin saatavilla. Bakteereja tuhoavan suihkeen valmistukseen käytetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, esimerkiksi marjojen siemeniä ja kuoria.

– Niistä on tehty esimerkiksi mehua tai muuta elintarvikekomponenttia ja me käytämme sitä jäännösosaa, joka muuten menisi polttoon tai eläinten rehuksi tai jäisi hyödyntämättä. Sinne jää paljon hyviä yhdisteitä ja me käytämme niitä, huomauttaa dosentti Kirsi-Marja Oksman-Caldentey VTT:ltä.

Toinen mahdollisuus on tuottaa yhdisteitä soluviljelmillä, jolloin niitä on saatavilla ympäri vuoden eivätkä marjojen satovaihtelut vaikuta tuotantoon.

– Voimme hyödyntää elävien kasvien osia, ottaa kasveista solukkoa, jota voidaan kasvattaa ihan reaktorissa soluviljelminä. Tuotantoa voi hyödyntää tasaisesti ympäri vuoden ilman, että vaikutetaan ruuantuotantoon mitenkään. Vadelmat eivät siis lopu tämän takia, vakuuttaa Lahtinen.

Antimikrobisia yhdisteitä voidaan tuottaa myös marjojen soluviljelmien avulla, kertoo Kirsi-Marja Oksman-Caldentey.  MTV

Marjoissa runsaasti hyödyllisiä yhdisteitä

Tutkijat uskovat, että heidän kehittämänsä tuote auttaa ratkaisemaan koko ajan pahenevan sairaalabakteeriongelman.

– Tämä on hyvin potentiaalinen ratkaisu. Olemme nähneet, että teho on vahva. Erityisesti nanosellun kanssa on huomattu, että yhteisvaikutus on vielä suurempi kuin näillä komponenteilla yksistään, sanoo Lahtinen.

– Uskon, että tämä voi olla yksi ratkaisu. Kokeissa huomasimme, että varsinkin MRSA-bakteeriin tällä suihkeella on voimakas vaikutus. Kilpajuoksussa resistenttien bakteerien kanssa tarvitaan erilaisia ratkaisuja, pohtii Oksman-Caldentey.

Muitakin luonnonmarjoja voitaisiin hyödyntää lääketuotannossa.

– Esimerkiksi puolukassa on tulehdusta estäviä yhdisteitä. Lakassa, mesimarjassa ja vadelmassa puolestaan on antimikrobisia yhdisteitä. Itse asiassa kaikissa marjoissa on myös antimikrobisia yhdisteitä, mutta ne saattavat olla pikkaisen erilaisia ja toimia vähän eri bakteereja vastaan, selittää Oksman-Caldentey.

Kaupallinen kumppani haussa

Nyt kun kehitystyö on valmis, tarvitaan kaupallinen kumppani, jotta tuote saadaan markkinoille.

– Tällä hetkellä etsimme aktiivisesti kumppaneita, teollisia toimijoita, joilla olisi kyvykkyys viedä näitä teknologioita kaupalliseen käyttöön. VTT on nyt kehittänyt teknologiat siihen tasoon, että nämä olisivat valmiita vietäviksi eteenpäin ja hyödynnettäväksi kaupallisesti, arvioi VTT:n Lahtinen.

Nopeimmillaan tuote voisi olla sairaaloissa käytössä parin vuoden päästä.

– Riippuu vähän siitä, millaiseen käyttöön nämä tulevat. Lyhyimmillään puhutaan 1,5–2,5 vuoden hyväksyntäjaksosta, jolloin nämä aikaisintaan voisivat olla lääkinnällisen laitteen statuksella käytössä. Jos puhutaan lääkkeestä, niin silloin aikaperiodi voi olla 5–10 vuotta, laskee Lahtinen.