Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt menetelmän hiilinegatiivisten betonituotteiden valmistamiseen. Idea syntyi, kun tutkijat miettivät, miten ilmastoa lämmittävä hiilidioksidi voitaisiin saada hyötykäyttöön betoniteollisuudessa.
Syntyi menetelmä, jolla hiilidioksidia voidaan sitoa betonituotteisiin. Pilottilaitteisto on nyt betonitehtaan kyljessä Hollolassa ja startup-yritys perusteilla.
Kontti betonitehtaan kyljessä Hollolassa pitää sisällään ratkaisun hiilinegatiivisen betonin valmistukseen.
– Se tehdään niin, että sideaineita karbonoidaan tällä meidän laitteistolla. Betonituotteet laitetaan tuonne takimmaiseen konttiin ja sitten se suljetaan ja käsitellään hiilidioksidilla ne betonituotteet. Valitsemalla oikein se betonituotteiden sideaine, päästään jopa hiilinegatiiviselle puolelle, koska tämä prosessi sitoo niihin betonituotteisiin hiilidioksidia muuttamalla ne erilaisiksi karbonaateiksi, selittää VTT:n erikoistutkija Tapio Vehmas.
Hiilinegatiivisuus saavutetaan, kun tehokas karbonointiprosessi yhdistetään matalan hiilijalanjäljen sideaineisiin.
– Karbonoimalla masuunikuonaa, viherlipeäsakkaa ja biotuhkaa saatiin aikaiseksi hiilinegatiivinen jalanjälki tälle betonille, kertoo Vehmas ja esittelee pyöreää betonipalaa.
Hiilinegatiivinen betoni ei eroa ominaisuuksiltaan tai hinnaltaan perinteisestä betonista.
Päästöjen vähentäminen kiinnostaa yrityksiä
Betonin valmistus tuottaa noin 6-7 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä ja betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali. Sitä käytetään noin 10 miljardia kuutiota vuodessa. Ei siis ihme, että uusi tekniikka päästöjen vähentämiseen kiinnostaa myös alan yrityksiä.
– Tämä tarjoaa betoniteollisuudelle ja betonituotteiden valmistajille tosi isoja mahdollisuuksia tehdä kestävää rakentamista, iloitsee hollolalaisen Rakennusbetoni ja Elementti Oy:n toimitusjohtaja Teemu Teno.
Seuraava vaihe on karbonointimenetelmän kaupallistaminen. Perusteilla olevan startup-yrityksen tavoitteena on, että jo kolmen vuoden kuluttua se olisi myynyt sata karbonointikonttia betonitehtaiden yhteyteen eri puolille maailmaa. Yritys saisi tuloja myös myymällä hiilensidontaa.
– Meidän tavoite on, että vuonna 2050 tällä meidän teknologialla sidottaisiin 500 megatonnia hiilidioksidia vuosittain, sanoo Vehmas.
Määrä on noin 10-kertainen verrattuna Suomen vuotuisiin päästöihin.
Teemu Teno (vas.) ja Tapio Vehmas VTT:n koekontin edessä. Kontin laitteistolla voidaan valmistaa hiilinegatiivista eli hiilidioksidia sitovaa betonia.
Useita patentteja haussa
Hiilidioksidia varastoiva betoni ei lähtökohtaisesti ole perinteistä betonia kalliimpaa.
– Meillä on tavoitteena, että hinta olisi sama kuin nykyisillä betonituotteilla tai sitten jopa edullisempi, arvioi Vehmas.
Rakentamisessa hiilinegatiivista betonia päästään kokeilemaan loppukesästä.
– Meillä on loppukesästä myyty ensimmäiset palikat kohteeseen ja ne tullaan valmistamaan tällä meidän pilottilaitteistolla. Vuoden päästä on tavoitteena, että Suomessa olisi kaksi ensimmäistä tehdasta, jotka hyödyntävät tätä teknologiaa, suunnittelee Vehmas.
Kontissa hiilidioksidi tunkeutetaan koekappaleisiin ilman ylipainetta. Tämän keksinnön patetointi on aloitettu. Lisäksi patenttihakemus on vireillä hiilinegatiivisen betonin kovettumismekanismista.
Pilottilaitos on Hollolassa ja myös siellä aiotaan ottaa uusi menetelmä käyttöön.
– Kyllä meillä on tarkoitus ottaa tämä käyttöön, että pystytään tarjoamaan asiakkaille ratkaisuja hiilidioksidivapaaseen rakentamiseen. Betoni on maailman käytetyin raaka-aine ja siellä säästöpotentiaalit ovat valtavia. Siihen panostamalla saadaan isoja hyötyjä hiilivapaaseen rakentamiseen, perustelee Teno.