Potalla voi opetella käymään jo vuoden iässä. Lapsissa on kehityksellisiä eroja, mutta myös luonne ja oma tahto vaikuttavat.
Suomalaislapset ovat entistä pidempään vaipoissa. Muutos on tapahtunut 2000-luvulla, jolloin vaipat ovat kehittyneet niin hyviksi, että niitä on helppo käyttää ja vaihtaa. Lapset myös viihtyvät vaipoissa nyt paremmin kuin ennen.
Kuivaksi opettamista on siis helppo lykätä eteenpäin, kertoo Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan emeritusprofessori Timo Saloviita.
Saloviidan mukaan monessa perheessä aloitetaan kuivaksi opettelu vasta 2–3-vuotiaana, vaikka sen voisi aloittaa jo vuoden iässä.
Lue myös: Löytyykö vauvan vaipasta pelättyä mikromuovia? MTV selvitti
– Edelleen esimerkiksi joissakin neuvoloissa saatetaan varoitella, miten liian aikainen kuivaksi opettelu voi olla lapselle psykologisesti vahingollista. Sanotaan, että lapsen pitää olla henkisesti kypsä, ja sitä kypsyyttä sitten odotellaan. Tälle käsitykselle ei ole minkäännäköistä perustetta. Kun lapsi oppii kävelemään, hän pystyy oppimaan myös potalla käymisen.
Osa lapsista oppii kuivaksi vasta neljän vuoden iässä. Kuivaksi oppimiseen vaikuttavat monenlaiset tekijät, huomauttaa Helsingin kaupungin pohjoisten neuvoloiden osastonhoitaja Anni Nevalainen.
Lapsissa on fyysisiä ja kehityksellisiä eroja, mutta myös lapsen luonne ja oma tahto vaikuttavat asiaan. Lisäksi vanhempien systemaattisuudella on suuri merkitys: vaaditaan paljon harjoittelua, jotta asiasta tulee rutiini ja lapsi hoksaa, mistä on kyse.
Osa lapsista on uteliaita ja kiinnostuneita potasta, jolloin vanhemmat saattavat herkemmin myös tarjota pottaa. Jotkut lapset taas ovat niin motorisesti aktiivisia, etteivät he malta istua potalla niin pitkään, että sinne ehtisi tulla mitään.
Nevalainen muistuttaa, että 2–3-vuotiaat lapset osoittavat jo paljon omaa tahtoa ja hakevat rajoja, joten vasta tässä iässä aloitettuun pottaharjoitteluun liittyy todennäköisemmin vastustelua.
– Mitään virallista ohjeikää ei ole annettu, mutta kyllä kannustaisin aloittamaan harjoittelun heti, kun lapsi osoittaa siihen kiinnostusta tai alkaa ilmoittaa märästä vaipasta – mikä tapahtuu yleensä ennen kahden vuoden ikää. Kun asiaa opetellaan pienestä pitäen, se yleensä luonnistuu helpommin.
Lue myös: Taaperon pottakoulutus meni pahasti mönkään – palokunta hälytettiin lopulta paikalle
Elämänmuutokset voivat hankaloittaa oppimista
Nevalaisen mukaan pottaharjoittelua ei kannata ajoittaa minkään muun suuren elämänmuutoksen yhteyteen. Jos siis edessä on esimerkiksi päiväkodin aloitus tai uuden perheenjäsenen syntymä, pottaharjoittelu kannattaa aloittaa joko ennen muutosta tai vasta sen jälkeen.
– Tällaisessa tilanteessa lapsella on jo muutenkin kuormitusta, eikä hän luultavasti pysty keskittymään uuden taidon opetteluun.
Nevalaisen mukaan aikuisen tulisi pysyä kuivaksi opettelun yhteydessä mahdollisimman positiivisena. Lasta on tärkeä kannustaa ja kehua pienistäkin onnistumisista. Ei siis tarvitse odottaa, että pissa tulee pottaan, vaan kehua voi jo siitäkin, että lapsi malttaa istua potalla.
Nevalainen huomauttaa, että kaikenlainen syyllistäminen on haitallista.
– Jos pottaan ei tule mitään tai vaipan pois jättämisen jälkeen tulee vahinkoja, niistä ei kannata tehdä mitään isompaa numeroa, koska se enemmänkin lisää lapsen harmia ja nolostumista, eikä mitenkään edistä oppimista. Jos lapsella on sellainen vaihe, että hän ei millään suostu menemään potalle, kannattaa ottaa mieluummin aikalisä ja yrittää myöhemmin uudestaan.
Kuivaksi voi oppia jopa viikonlopun aikana
Lapsi on mahdollista opettaa kuivaksi jopa yhden viikonlopun aikana, kertoo emeritusprofessori Saloviita.
– Pieni lapsi on oppinut, että vaippaan kuuluu pissata. Tehtävänä on siis yhdistää pissaaminen pottaan. Tämä ei tapahdu tietoisesti, vaan oppimismekanismin kautta, jota voi helpottaa palkitsemisella.
Saloviidan mukaan kuivaksi oppimista hankaloittaa se, että lapsi käy pissalla hyvin harvoin, jolloin oppimiskertoja on vähän. Tähän voi vaikuttaa antamalla lapselle tavallista enemmän nestettä oppimispäivien aikana, jolloin vessahätä tulee useammin. Sitten lasta ohjataan useita kertoja päivässä potalle.
Potalla olevalle lapselle voi esimerkiksi lukea satukirjaa, ja kun pissa tulee pottaan, aikuisen tulee iloita, onnitella ja kiitellä. Palkinto voi olla esimerkiksi jokin pieni herkku tai vaikkapa tarra.
– Oivallus tapahtuu jo 1-vuotiailla usein hyvinkin nopeasti, että ahaa, näin se kuuluu tehdä. Tämän jälkeen vaippojen käyttö olisi tärkeä lopettaa tykkänään. Jos vaippoja ei jätetä heti pois, lapsi saa ristiriitaista tietoa, että välillä saa pissata housuun ja välillä ei.
Tällä tavalla vahinkoja toki sattuu, mutta Saloviidan mukaan myös ne toimivat lapselle oppimiskokemuksina. Yökasteluun voi varautua laittamalla lakanan alle muovin, joka pitää patjan kuivana.
Saloviita ohjeistaa tekemään kuivaksi opettelun mahdollisuuksien mukaan kesäaikaan, jolloin lapsella ei ole paksuja ulkovaatteita, jotka kastuisivat vahinkojen aikana.
Osastonhoitaja Anni Nevalainen kannustaa lisäämään vessasanastoa arkipuheeseen ja ottamaan lasta mukaan vessaan, jolloin lapsi näkee normaalia vessakäytöstä ja voi oppia myös matkimalla aikuista.
Pottateemaa voi ottaa mukaan leikkeihin, eli lapsi voi istuttaa esimerkiksi nukkea potalla, ja hänelle voi lukea potta-aiheisia kirjoja.
– Leikin kautta pystyy todella paljon edistämään oppimista.
Osa lapsista ei pidä potasta, jolloin vessaan voi hankkia pöntönsupistajan ja korkean jakkaran, jolloin lapsi saa tukevasti istuttua myös pöntöllä.
Jos lapsi on päivähoidossa, pottaharjoittelusta kannattaa mainita myös siellä, jotta varhaiskasvatuksessa osataan toimia vastaavalla tavalla kuin kotona.
Katso myös video: Onko äidin nestehukka vaaraksi myös vauvalle?
0:33