Löytyykö vauvan vaipasta pelättyä mikromuovia? MTV selvitti

Tutkija ja vaippavalmistajat vastasivat MTV Uutisten kysymyksiin.

Vauvan vaippa koostuu lukuisista kerroksista, joita valmistajat mielellään paketin kyljessä esittelevät. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä imukyky, jotta pissavahinko vältettäisiin. 

Kerroksissa on muun muassa erilaisia napakkuutta lisääviä tukirakenteita sekä muovikalvo, joka estää kosteuden ajautumisen ulos. Vaipoissa on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan myös liimanauhaa, kuminauhaa, stabilointiaineita, selluloosaa ja vaipan sisällä olevaa raemaista silppua eli superabsorbenttia (SAP). 

Rakeet ovat imukyvyltään tehokkaita. Ne voidaan VTT:n mukaan tulkita etenkin kuivana mikromuoviksi.

Tuo absorbentti on hienojakoista muovia, jolla on jopa satakertainen nesteen imukyky, sanoo tutkimusprofessori Ali Harlin.

Mikromuovien kulkeutuminen elimistöön huolestuttaa monia syystäkin. Esimerkiksi huhtikuussa uutisoimme New Mexicossa julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan mikromuovia kulkeutuu ruoansulatuksen mukana jopa aivoihin. 

Harlin kuitenkin rauhoittelee vaippaikäisten vanhempia. Mikromuovit ovat vaipan sisällä suojassa rakenteissa.

– Sitä paitsi virtsateiden tehtävänä on toimia haitta-aineiden poistajana. Virtsatiet eivät siis toimi vastavirtaan, havainnollistaa Harlin.

Jos vaippaa tahallaan rikottaisiin ja revittäisiin, mikromuovit tulisivat esille. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos vaippa unohtuu pyykkien seassa pesukoneeseen. Samoin esimerkiksi pitkään auringonvalon uv-säteilylle altistuminen voisi haurastuttaa vaippaa.

Vaihtelevat vastaukset

Muumi-vaippoja valmistavasta Delipap Oy:stä todetaan MTV Uutisille, että yhtiön vaippojen valmistuksessa ei käytetä mikromuoveja. Vaipat ovat saaneet Allergia-, iho- ja astmaliiton ja Joutsenmerkki-ympäristömerkin sertifioinnit. 

Kysyimme professorilta, mitä mieltä hän on Delipapin lausunnosta, että mikromuovia ei käytetä.

– Mikromuovien käyttämättömyys tarkoittaa, että he eivät lisää muovijauheita, eivätkä miellä superabsorbenttia muoviksi tai että heidän tuotteensa lopulta hajoaa hienoksi silpuksi, jos ei sitä polteta, miettii tutkimusprofessori Ali Harlin.

Libero-vaipoistaan tunnetusta Essity-yhtiöstä kerrotaan myös, että vaipat ovat saaneet Joutsenmerkin ja ovat pohjoismaisen Astma- ja allergialiiton suosittelemia. Kysymys siitä, käyttääkö Essity mikromuoveja vaipoissaan, tuottaa yhtiöltä yksityiskohtaisen vastauksen. 

Kertakäyttövaipat sisältävät superimukykyisiä polymeerejä (SAP) uskomattoman imukykynsä ansiosta. SAP täyttää mikromuovin määritelmän kuivana, mutta turpoaa joutuessaan kosketuksiin nesteen kanssa ja menettää pysyvästi mikromuovin muotonsa, todetaan sähköpostivastauksessa. 

Esimerkiksi kosmetiikassa on laajalti luovuttu hienojakoisesta muovista – sen sijaan vaipoissa se on poikkeuspäätöksellä sallittu. SAP on vapautettu asetuksesta EU 2023/2055 poikkeuksen numero 5b perusteella. Vaippavalmistaja Essityn mukaan SAP ei missään muodossa voi tunkeutua ihon läpi, eikä se ole käyttäjälleen turvallisuusriski. 

Vaipoissa SAP on tulkittu professori Harlinin mukaan välttämättömäksi tuotteelle.

– SAP ei ole kontaktissa ihmiseen eikä sen vaipoissa normaalikäytössä pitäisi joutua luontoon. Nämä poikkeukset ovat aina poliittisia päätöksiä, Harlin muistuttaa.

Synteettiset polymeerimikrohiukkaset eli mikromuovit

 

Mikromuovi on kiinteitä muovihiukkasia, jotka koostuvat polymeerien ja funktionaalisten lisäaineiden seoksista. Ne saattavat sisältää myös epäpuhtauksien jäämiä. Mikromuovia saattaa muodostua tahattomasti suurten muovikappaleiden, kuten autonrenkaiden tai synteettisten tekstiilien, kuluessa. 

 

Lisäksi niitä valmistetaan tarkoituksellisesti ja lisätään tuotteisiin tiettyä tarkoitusta varten, kuten kuoriviksi rakeiksi kasvojen tai vartalon kuorinta-aineisiin. Esimerkiksi vaipoissa synteettisiä polymeerimikrohiukkasia saadaan käyttää poikkeusluvalla. 

 

Lähde: Tukes, Euroopan kemikaalivirasto 

Vauvan iho-oireet herättävät huolen

Vanhemmat ovat huolissaan, jos vaipasta aiheutuu lapselle iho-oireita. Oireilu ei kuitenkaan VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan ole merkki mikromuovien haittavaikutuksista. 

– Iho-oireet johtuvat tavallisesti siitä, että vaippa hankaa, hautoo tai puristaa. Joissakin vaipoissa, etenkin ulkomailla myytävissä, voi olla myös ihoa ärsyttäviä hajusteita.

Käytetyt vaipat nakataan sekajätteeseen. Sen jälkeen ne poltetaan teollisesti lämpöenergiaksi, hyötykäyttöön. Maatuvina vaippoina markkinoitavat vaipat eivät tutkija Harlinin mukaan ole välttämättä sen ympäristöystävällisempiä, sillä ne joka tapauksessa päätyvät sekajätteen kautta poltettavaksi. 

Katso myös: Mikromuovihiukkasia on kaikkialla Suomen rannikolla, mutta määrät vaihtelevat suuresti

Lue myös:

    Uusimmat