Yrittäjäperheen lapsi Elina Aro matkusti elämänsä aikansa useissa eri maissa ja löysi lopulta kotinsa Virosta. Mikä naapurimaassa viehätti muita maita enemmän?
– Kun maailmalla kiertää loma- ja työasioissa, niin kovin helposti ei tule sellaista oloa, että olisi kotona, aloittaa Elina Aro.
1990-luvulla Elina saapui ensimmäisen kerran Tarton kaupunkiin.
– Kun tulin Tarttoon vuonna 1995, koin vahvan tunteen, että olin tullut kotiin. Kun astuin autosta ulos ja ensimmäistä kertaa katsoin rakennuksia, mietin että tällaiseltako minun kotikaupunkini näyttää.
Muutaman kuukauden päästä Elina asui jo Tarttossa. Silloinen poikaystävä ei tahtonut mukaan maailmalle, joten hänestä tuli entinen poikaystävä.
Ensimmäiset vuodet Elina eli kuherruskuukautta uuden kaupungin kanssa. Katariina Suuren avulla vuoden 1775 suuren tulipalon jälkeen klassisimin tyyliin rakennettu kaupunki ja sen kaunis keskusta viestivät erityislaatuista tunnelmaansa.
– Olen myöhemmin oppinut ymmärtämään Tarton hengestä, että kaupungilla on todella käsin kosketeltava ilmapiiri. Aivan kuin tunnistaa karismaattisen ihmisen, myös tässä kaupungissa on jotakin karismaa, jonka vain tuntee.
Viron tunnelma on muuttunut
Elina Aro
Yleisesti tunnelma oli hyvin erilainen kuin Elinan aikaisempi kokemus Virosta. Elina oli vieraillut Tallinnassa vuonna 1988, jolloin hän osallistui maan pääkaupungissa ystävättärensä häihin.
– Silloin satamassa oli vielä vastassa sotilaita, ja kuuden tunnin matkasta kolme tuntia meni passintarkastusjonossa. Kokemus oli ahdistava, kaupunki tuntui uhkaavalta ja pimeältä, oli kamala räntäsade ja huonoa palvelua.
Tallinna jätti Elinalle negatiivisen muiston Virosta, ja vasta Tarton tunnelman kohdattuaan Elina muutti mielensä maasta.
– Vielä vuonna 1993, kun toimin Valamon luostarissa oppaana, minua kehotettiin opiskelemaan viroa, koska pidän kielistä. Sanoin, etten halua.
Tänä päivänä Tartossa ja laajemmin Virossa oppaana toimiva Elina kehottaa vierailijoita suuntaamaan myös Tallinnan ulkopuolelle.
– Puhutaan Viron ja Suomen välisestä kulttuurisillasta. Historiallisesti se oli Suomen puolella Helsingissä, ja toinen pää oli Tartossa, ei Tallinnassa.
– On olemassa suomalaisten ja virolaisten välinen yhteisymmärrys, joka osittain perustuu historialliseen kulttuurisiltaan. Täkäläiset sanovat, että Tallinna on pääkaupunki ja Tartto on kaikkien kaupunkien pää, kiteyttää Aro.
Tartossa järjestetään vuosittain 4000 kulttuuritapahtumaa. Elinan suomalainen aviomies Jyrki Ojapelto on ihastunut kaupunkiin vaimonsa lailla.
– On hirveän vaikea selittää, mikä kaupungissa on. Mutta tuntuu et tässä kaupungissa on hyvä elämä, tiivistää Jyrki.
Kuvat: Lehtikuv ja Jyrki Ojapelto
Studio55.fi/Siiri L'Ecuyer
Uskomattomia salakuljetusyrityksiä – apinoita alushousuissa ja 75 käärmettä rintaliiveissä
Mitä eroa on suomalaisella ja virolaisella? Matkaopas kertoo
Tällainen on kulttuurikaupunki Tartto
Jyrki joutui luopumaan papin urastaan naisen vuoksi
Yhä useampi suomalaisopiskelija suorittaa tutkintonsa Virossa – Tässä syy!
Suomeen virtaa yhä enemmän ulkomaalaisia lääkäreitä
Ulkomaalaisten lääkäreiden kielitaitoa ei välttämättä tarkisteta Suomessa ollenkaan