Suomalaiset lähtevät Viroon opiskelemaan, kun kotimaasta ei irtoa paikkaa. Tuttuus ja hintataso toimivat lisämotivaattoreina.
Virolaisissa korkeakouluissa opiskeli viime vuonna yli 700 suomalaista tutkinto-opiskelijaa. Määrä on kasvanut vuosittain runsaalla sadalla hengellä 2000-luvun alusta lähtien.
– Viroon lähdetään, jos ei päästä suomalaiseen korkeakouluun. Koska Suomessa yliopistosta on erittäin vaikea saada paikkaa, iso osa Viroon menijöistä on todella hyviä opiskelijoita. He hakevat paikkaa elokuussa, kun suomalaisten yliopistojen pääsykoetulokset ovat jo selvinneet ja Virossa hakuaika vielä osittain meneillään, Viro-insitituutin johtaja Grete Ahtola kertoo.
Läpihuutojuttu kouluun pääsy ei tosin ole lahden toisella puolellakaan.
– Ei se todellakaan mene niin, että jätät hakemuksen ja pääset sisään! Paljon riippuu alasta. Johonkin haetaan lukion todistusten perusteella, johonkin taas vaaditaan jopa monen päivän pääsykokeet.
Tarton yliopisto.
– Kaiken lisäksi opiskelijoita otetaan sisään todella vähän. Virolaiset yliopistot ja niiden ulkomaalaiskiintiöt ovat melko pieniä. Lääkäreiksi pääsee opiskelemaan vuosittain noin 16 henkeä. Eniten suomalaisia on Tallinnan teknillisessä yliopistossa, Tarton yliopistossa, Viron maatalousyliopistossa sekä Estonian Business Schoolissa. Siellä luvut liikkuvat sadoissa, Ahtola sanoo.
Lääketieteitä opiskellaan viroksi
Ahtola huomauttaa, että monet opiskelijat haluavat tietoisesti juuri Viroon. Maa on nykyään tutkinto-opiskelijoiden suosituin kohde heti Iso-Britannian ja Ruotsin jälkeen.
– Siitä on tullut tuttu ja turvallinen. Kulttuurierot ovat pieniä verrattuna kaukaisempiin maihin. Lisäksi kieli on tuttua ja nuoret haluavat opiskella sitä, Ahtola sanoo.
Eläinlääketieteen opiskelijat käyvät opintojensa alussa kahden viikon viron kielen intensiivikurssin, minkä jälkeen kaikki opiskelu tapahtuu viroksi. Lääketiedettä pakertavat puolestaan vaihtavat viroon kahden vuoden jälkeen.
– Siihen täytyy olla oikea asenne. Jos ei halua opiskella viroa, sinne ei ole mitään asiaa. Kieltä kyllä oppii myös opintojen ohessa ja ystävien kautta. Lisäksi suomalaisille on omat intensiivikurssinsa, sillä heidän lähtötasonsa on paljon parempi kuin muualta tulevien.
Eläinlääketiedettä voi opiskella Virossa vain viroksi. Englanninkielisiä opinto-ohjelmia on yli sata.
Muita kuin lääke- tai eläinlääketiedettä opiskelemaan haluaville on tarjolla yli sata englanninkielistä opinto-ohjelmaa. Suosituimpiin aloihin kuuluvat oikeustiede, kaupan ala ja kansainväliset suhteet. Lisäksi Viroon on lähdetty oppimaan teatteria ja musiikkia, elokuvaa, semiotiikkaa, psykologiaa, antropologiaa ja kieliä.
Virossa opiskelija tulee paremmin toimeen
Muitakin syitä valita Viro opiskelumaaksi riittää.
– Suomen opintotuella pärjää Virossa paljon paremmin kuin kotimaassa. Vuokrat ovat matalat, joten opiskelija voi asua isommassa asunnossa keskeisellä paikalla. Lisäksi koulunkäyntiin voi keskittyä, kun ei tarvitse mennä töihin, Ahtola sanoo.
Vetelehtijälle maa ei sovi.
– Kandidaatin tutkinto on suoritettava kolmessa vuodessa ja maisteri sen jälkeen kahdessa. Lisävuosia voi anoa vain yhden.
Ahola sanoo, että koulutuksen taso on Virossa hyvä.
Viro-Instituutin johtaja Grete Ahtola.
– Siinä mielessä opetus on erilaista, että pienet ryhmäkoot mahdollistavat henkilökohtaisemman opetuksen. Opettajilla on aikaa opiskelijoille, ja monissa paikoissa on suulliset tentit. Tämä voi olla suomalaiselle aluksi outoa: olen itse opiskellut sekä Virossa että Helsingin yliopistossa, ja Helsingissä todella huomasin eron, kun satoja ihmisiä oli yhdessä salissa, Ahtola sanoo.
Valmistumisen jälkeen takaisin Suomeen
Opiskeluaikanaan suomalaiset sopeutuvat Viroon eri tavoin.
– Jotkut käyvät Suomessa viikonloppuisin töissä, toiset taas kotiutuvat niin hyvin, että viettävät senkin ajan Virossa. Monet menevät Tallinnaan kesätöihin.
Opintojen jälkeen valmistuneet palaavat kotimaahan.
– Samalla tutkinnolla saa paljon paremman palkan tältä puolelta lahtea: Virossa keskipalkka on 800 euroa, Ahtola sanoo.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com, Lehtikuva, Grete Ahtola
Uskomattomia salakuljetusyrityksiä – apinoita alushousuissa ja 75 käärmettä rintaliiveissä
Suomalaisnainen etsi onnea maailmalta ja löysi sen naapurimaasta
Mitä eroa on suomalaisella ja virolaisella? Matkaopas kertoo
Tällainen on kulttuurikaupunki Tartto
Jyrki joutui luopumaan papin urastaan naisen vuoksi
Suomeen virtaa yhä enemmän ulkomaalaisia lääkäreitä
Ulkomaalaisten lääkäreiden kielitaitoa ei välttämättä tarkisteta Suomessa ollenkaan