Pirkanmaan käräjäoikeudella ei keskiviikkona ole Liberiassa aikaa lounastaukoon: edessä on töyssyinen, pölyinen ja hitaasti taittuva 400 kilometrin matka maan pohjoisosaan Lofan piirikuntaan. Matkaan lähtijöitä on opastettu pakkaamaan mukaan esimerkiksi pikapuuropusseja ja retkimuonaa.
Takana on jo yksi pitkä ja pandemiatoimenpiteiden värittämä matka Suomesta Liberian pääkaupunkiin Monroviaan, jossa käräjäoikeus jatkaa aiemmin tässä kuussa alkanutta sotarikosoikeudenkäyntiä. Mukana on neljä tuomaria, kaksi syyttäjää, puolustusasianajaja, yksi avustaja sekä kaksi suomalaista tulkkia.
Lisäksi yhteensä viisi keskusrikospoliisin (KRP) rikostutkijaa on ollut paikalla valmistelemassa matkaa jo pidempään, osa kuukauden ja osa pari viikkoa.
KRP:n kädet ovat olleet täynnä töitä. Vielä matkaa edeltävällä viikolla naapurimaassa Guineassa tuli ilmi ebolan aiheuttamia kuolemia, mikä edellytti pikaista tilannekartoitusta.
– Ebola tuli tähän ylimääräisenä. Tilannetta seurataan koko ajan huolellisesti useista eri lähteistä, sanoo tapauksen esitutkintaa johtanut ja valmisteluista huolehtinut Thomas Elfgren KRP:stä.
Valtavaa huolta naapurimaan ebolatapaukset eivät retkikunnassa aiheuta: Elfgrenin mukaan seurueessa on sovittu, ettei tienvarsilihaa tai lepakoita syödä. Etäisyyksistä ja hygieniasta huolehditaan erityisellä tarkkuudella jo koronaviruspandemiankin vuoksi.
Syytetty osallistuu videoyhteydellä
Oikeudenkäynnissä on kyse Liberian sisällissodan aikaisista tapahtumista. Suomeen yli kymmenen vuotta sitten muuttanutta Gibril Massaquoita syytetään murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa.
Lue myös: Ihmissyöntiä, lasten polttamista nuotion yllä – todistaja kertoo Suomessa syytetyn sotakomentajan hirmuteoista Liberiassa: "Ihmisiä tapettiin kuin muurahaisia"
Massaquoin epäillään tehneen rikokset ollessaan korkeassa asemassa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. RUF taisteli Liberiassa Liberian presidentin Charles Taylorin tukena.
Massaquoi on kiistänyt kaikki syytteet. Häntä kuultiin oikeudenkäynnissä viime viikolla, mutta Liberian matkan sijaan hän on Suomessa vangittuna ja ottaa osaa oikeudenkäyntiin videoyhteyden välityksellä.
Gibril Massaquoi Pirkanmaan käräjäoikeudessa toissa viikolla.
Lofassa käräjäoikeus vierailee epäiltyjen rikosten tekopaikoilla, ja todistajien kuuleminen alkaa ensi viikolla. Käräjäoikeuden sijainti pidetään salassa, mutta liberialaisille järjestetään mahdollisuus seurata istuntoa suorana pääkaupungissa videoyhteydellä.
Matka ei ole pikapyrähdys: käräjäoikeus viettää Liberiassa ja Sierra Leonessa yhteensä yli kaksi kuukautta.
Liberian ministeriö puuttui huhuihin – Elfgren: "Hyvä, että asia tuli selväksi"
Oikeudenkäynti on luonnollisesti saanut runsaasti huomiota Suomen lisäksi myös Liberiassa. Asia on poliittisesti herkkä, sillä maassa ei ole ollut omaa sotarikostuomioistuinta.
Sunnuntaina paikallisessa mediassa julkaistiin Liberian hallituksen ja oikeusministeriön julkaisema lausunto, jossa maan johto painotti, ettei se ole tehnyt päätöstä hyväksyä sotarikostuomioistuimen perustamista Liberiaan. Lausunnon mukaan asialla on spekuloitu "erinäisissä paikoissa".
Lue myös: Sotarikoksista syytetty sierraleonelaismies sanoo, ettei osallistunut aseelliseen toimintaan enää tammikuun 1997 jälkeen – "Minua kutsuttiin yhä komentajaksi, vaikka en sitä enää ollut"
Oikeusministeriö huomauttaa, että Liberian ja Suomen välillä oleva sopimus mahdollistaa yhteistyön rikostutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, minkä myötä suomalaiset ovat nyt keräämässä todistajanlausuntoja.
Valtakunnansyyttäjä Sayma Syrenius Cephus painottaa lausunnossa, että Liberia ei ole osapuoli Suomessa meneillään olevassa oikeudenkäynnissä. Hallitus myös opastaa medioita tarkistamaan faktat ennen juttujen julkaisua.
Tutkinnan ja käräjäoikeusvierailun valmistelujen poliittisesta puolesta vastannut Elfgren on mielissään lausunnosta.
– On hyvä, että asia sanottiin ääneen. Asia on ollut täysin selvä Suomen ja Liberian viranomaisten välillä, ja nyt se on tehty selväksi myös kansalaisille.
Suomi huolehtii velvoitteistaan
Suomessa on jo esitutkinnasta lähtien ihmetelty, miksi kaukana Suomesta kauan sitten tapahtuneita rikoksia on selvitettävä Suomen viranomaisten voimin ja verorahoin.
Massaquoi päätyi Suomeen todistettuaan 2000-luvun alkuvuosina Sierra Leonen sisällissodan julmuuksia käsitelleessä erityistuomioistuimessa. Todistajana hän pääsi erityistuomioistuimen suojeluun, ja hänet sijoitettiin sittemmin Suomeen Suomen ja tuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.
Lue myös: Miestä syytetään raakuuksista Liberian sisällissodassa, tavaramerkiksi muodostui raajojen katkominen – sotarikosoikeudenkäynti alkaa tänään Tampereella
Esitutkintaa johtanut Elfgren huomauttaa, että kysymys ei ole poliittinen tai moraalinen vaan juridinen. Vaihtoehtoina oli joko se, että henkilö luovutetaan Liberiaan tai että Suomi tutkii asian. Koska Liberia ei tehnyt luovutuspyyntöä, Suomen on noudatettava kansainvälisten sopimuksen asettamia velvoitteita.
Suomi ei myöskään ole erityisen uniikissa asemassa: Elfgren muistuttaa, että monissa muissa Euroopan maissa on erityiset yksiköt, jotka tutkivat nimenomaan sotarikoksia.
Todistajille luvassa tukea
Yhtenä oikeudenkäynnin haasteena on se, että tapahtumista on kulunut kauan aikaa eivätkä todistajat välttämättä muista tarkkoja tapahtuma-aikoja. Syyttäjä katsoo, että suuressa osassa syytteistä tekoaika on todennäköisesti kesäkuun 2001 ja vuoden 2002 lopun välillä, kun taas puolustuksen mukaan Massaquoi ei ole ollut Liberiassa kesäkuun 2001 jälkeen.
Lisäksi sota on ollut traumaattinen kokemus ja epäillyt rikokset ovat vakavia. Syyttäjän mukaan Massaquoi ja hänen komennossaan olleet sotilaat esimerkiksi silpoivat uhriensa ruumiita Kamatahun Hassalassa ja Massaquoin käskystä silvottujen ruumiiden osista valmistettiin ruokaa.
Massaquoita syytetään myös seitsemän naisen raiskaamisesta ja murhaamisesta samassa kylässä. Syyttäjän mukaan sotilaat riisuivat ja sitoivat uhrit Massaquoin käskystä, minkä jälkeen sotilaat ja Massaquoi raiskasivat heidät. Haastehakemuksessa sanotaan, että lopuksi naiset tapettiin Massaquoin käskystä.
Useita todistajia saapuu paikan päälle Monroviaan Liberian pohjoisosien kylistä. Elfgren kertoo, että Lofan matkan alla KRP:n väki tapasi paikallisen järjestön edustajia, joiden on tarkoitus vastata todistajien psykologisesta tuesta.