Suomalaistoimittaja ideoi anteeksiannon päivän – Somalian hallitus julisti sen juhlapäiväksi: "Kaikki alkoi Turusta"

Helatorstaina satoja ihmisiä kokoontui Helsingissä Senaatintorille tuomiokirkon portaille viettämään sovinnon päivää. Tapahtuman tavoitteena on edistää ymmärrystä ja keskustelua eri kulttuurien ja uskontojen välillä.

Järjestäjinä olivat Helsingin seurakunnat, Diakonissalaitos ja vasta perustettu Sovinnon kansanliike. Suunnitelmissa on tehdä tapahtumasta jokavuotinen.

Anteeksianto ja kohtaaminen ovat tie rauhaan

– Ihmisen väriin, uskontoon ja taustoihin tuijotetaan nyt kaikkialla Euroopassa. Me tarvitsemme toistemme kohtaamista, kuuntelemista ja ennen kaikkea empatiaa, sanoo Wali Hashi, joka on ylpeästi suomalainen.

29 vuotta sitten Suomeen tullut Hashi käy useita kertoja vuodessa synnyinmaassa Somaliassa opettamassa paikallista mediaa – ja myös sovintoa.

– Millainen käsitys ihmisillä on Somaliasta? Sota ja kaaos. Tänään siellä voidaan elää tavallista perhe-elämää ja käydä koulua. Olemme onnistuneet todella hyvin. Viime vuonna järjestettiin ensimmäinen anteeksiannon päivä.

Washi kertoo innostuneesti, miten seuraava juhlapäivä on tulossa nyt kesäkuussa.

– Somalian hallitus on julistanut anteeksiannon päivän juhlapäiväksi. Väkivallan runtelemassa maassa ihmiset pyytävät nyt toisiltaan anteeksi. Ja kaikki alkoi Turusta, Suomesta.

Valtioiden rauha nousee arkipäivästä

Tutkimusprofessori Antti Pentikäinen, joka työskentelee nykyään Yhdysvalloissa rauhanvälityksen opettajana, ehdotti sovinnon päivää Suomeen.

– Toivon toki, että myös valtiovalta, tasavallan presidentti ja uusi hallitus kuulisivat viestimme, mutta ennen muuta tämä on kansanliike. Parasta sovintoa voimme tehdä arkielämän kohtaamisissa, työpaikoillamme. Siellä voidaan neuvotella ja kohdata ihminen omalla tasollaan.

Pentikäinen sanoo, että arkipäivän sovinto kestää paremmin kuin valtioiden rauhansopimukset. Ja kääntäen valtioiden välinen rauha ei kestä ilman arkipäivän rauhaa.

Tänä päivänä populistiset liikkeet joitakin poliitikkoja ja pappeja myöten levittävät myös Suomessa islamin pelkoa ja uhkia: kansallisuutemme ja kristillinen uskomme on vaarassa!

– Muistuttaisi, että islam on ollut tässä maassa kauan, tataarit satoja vuosia, huomauttaa Pentikäinen.

Eristäminen ja epäluulo ovat vaaraksi

– Koko Euroopassa islam on ollut hyvin pitkään. Me tarvitsemme eurooppalaista islamia, joka elää meidän ihmisoikeus- ja yhteiskuntarauhan, demokratian sääntöjen mukaan. Siksi heitä ei pidä sulkea pois, vaan ottaa heidät mukaan niillä yhteisillä pelinsäännöillä, jotka tänne on jo sovittu.

– Pelko voi johtaa toisen ihmisen demonisointiin ja epäinhimillistämiseen. Peloista pitää voida puhua ja myös siitä, että toiset kulttuurit eivät voi ottaa meiltä mitään oikeuksia pois. Menettämisen peloista on puhuttava, kannustaa professori.

"Mitä te täällä teette toisille?"

Sovinnon päivän konsertin koonnut muusikko Jukka Leppilampi korostaa samoin, että keskustelu voi syntyä vain kohtaamisesta.

– Mennään samaan pöytään aterioimaan. Ihan konkreettisesti. Minä olen kulinaristi. Aterian äärellä huomaamme, että pidämme samasta ruuasta.

Leppilampi naurahtaa olevansa kirkon jäsen, joka tietää miksi helatorstaita vietetään.

– Kristus astui Taivaaseen ja kysyi, "mitä te täällä toisellenne teette".

– Miten me kohtaamme toisemme? Tämä on nyt sovinnon paikka, tai muuten demokratiamme on vaarassa. Mihinkään pelkoon ei ole syytä, koska kaikilla on sisimmässään halu kohdata toisensa, miettii Leppilampi.

Wali Hashi hiukan hymyileekin peloille.

– Minä olen muslimi ja voin vakuuttaa, että islam ei todellakaan ole valtaamassa Suomea. Olen suomalainen. Kyllä minä saunasta ja saunakaljasta tykkään.