Mikkelin uusi piispa Mari Parkkinen Uutisextrassa: Kirkon velvollisuus on kritisoida hallituksen leikkauspäätöksiä vähäosaisten puolustamiseksi

Katso Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkisen haastattelu Uutisextrassa kokonaisuudessaan täällä.

Tällainen julkisuus ei maailmanparantajalle maistunut, hän opiskeli yli kolmekymppisenä teologian tohtoriksi. Nyt Mikkelin uusi piispa uudistaa kirkkoa ja puhuu vähäosaisten puolesta – suoraan.

MTV:n Uutisextran haastattelussa Mari Parkkinen sanoo kiertelemättä, että kirkon on voitava kritisoida hallituksen leikkauslistoja.

Aina siellä joku puolue päättää

Parkkinen teki näin syksyllä itsekin.

– Heti tuli palautetta, että kirkko ei saisi osallistua puoluepolitiikkaan. Eihän se näin ole! hän painottaa.

– Aina siellä on joku puolue näitä päätöksiä tekemässä. Kyllä kirkon on otettava kantaa erityisesti vähäosaisten puolesta, heidän, jotka eivät itse enää jaksa. Näin on toimittava ihan riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat vallassa, napauttaa piispa.

Lue myös: Pääministeri Orpo myöntää: Kokoomus petti vaalilupauksen

Parkkinen muistuttaa, että myös kirkon on jaettava leipää.

– Diakonian määrärahoja on nostettu ja seurakunnat ovat olleet hyvin ketteriä myös Ukrainan avustamisessa.

Nuori pirteä tv-julkkis

Kun piispa astelee haastatteluun Mikkelin tuomiokirkkoon, hän saa katsella ensin MTV:n arkistojen aarteita. Pirteä punatukkainen, hiukan yli kaksikymppinen neitonen juontaa Kiitorata-ohjelmaa vuonna 1995. Ohjelmasta nousivat tähdiksi Nylon Beat ja Anna Eriksson.

Piispa hymyilee jännittyneenä – hän aavistelee, mitä on tulossa. Kun läppärin ruudulle ilmestyy nuori Mari, tuolloin Rautiainen, piispan pokka pettää.

– Voi ei! Onko tätä ihan pakko näyttää! hän nauraa.

Lue lisää: Kirkko setvii naispappeuteen ja Venäjään liittyvää kiistaa

Kai piispalla ovat nämä ohjelmat tallessa, edes vhs-nauhalla?

– No eivät ole, hän väittää.

Mari Parkkinen sai nopeasti tarpeekseen tällaisesta julkisuudesta. Kun rinnalle tulivat aviomies ja kaksi lasta, he lähtivät kehitysaputyöhön Väli-Amerikkaan. Siellä hän oli ollut jo nuorena yksinään.

Luterilainen usko on kotini

Suomeen palattuaan Mari Parkkinen päätyi Yleisradion aluetoimittajaksi.

– Minulla oli perhe, aviomies ja lapset, niin kuin ovat edelleen. Sitten oli oma talo ja kaksi autoa. Kaikki oli hyvin. Mutta joku tyhjyys oli sisälläni, että tässäkö tämä elämän tarkoitus on.

Parkkinen oli pohtinut paljon erilaisia uskontoja. Sitten tapahtui hengellinen herääminen ja hän päätyi opiskelemaan teologiaa tohtoriksi saakka. Hänestä tuli Imatran kirkkoherra 2022 tammikuussa ja vain reilu vuosi tuon jälkeen hiippakuntansa piispa.

Lue lisäksi: YK vaatii humanitaarisen avun esteetöntä pääsyä Gazaan

Nyt hän istuu Mikkelin kirkossa ja katsoo hymyillen ympärilleen.

– Luterilainen usko on kotini!

Mari Parkkinen ilmoitti piispaksi pyrkiessään, että hän kannattaa samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Hänen valintansa oli Mikkelin hiippakunnan valitsijoiden viesti. 

Kirkon arki ei aina ole päättäjien arkea 

Avioliittokysymys hiertää  kirkkoa. Seurakunnissa on alkanut ruohonjuuritason kapina vastoin kirkon parlamenttia kirkolliskokousta, joka ei ole kirkon avioliittolinjausta muuttanut. Jo kymmenet seurakunnat ovat avanneet kirkkotilansa samaa sukupuolta olevien vihkimiselle. Onko tämä kapinaa?

– No siltähän se näyttää. Katsotaan sitten, mitä uusi ensi vuonna valittava kirkolliskokous päättää.

Lue lisäksi: MTV Uutisten tiedot: Keskussairaaloita uhkaa karsiminen – hallitus saamassa esityksen

Piispaa harmittaa se, että tämä asia varjostaa jo liikaa kirkon toimintaa.

– Kirkon ylätason päätöksenteko ei aina vastaa arjen todellisuutta.

Israelin sotatoimet ylimitoitettuja

Myös Israelissa pappina lähetystyössä ollut Parkkinen seuraa Lähi-idän sotaa kauhistuneena.

– Hamasin isku on järkyttävä, mutta myös Israelin ylimitoitetut sotilaalliset toimet ovat järkyttäviä. Monien ihmisten tulevaisuus on puolin ja toisin tuhottu. Tiedämme omista sodistamme, että kriisi ei ole vain sodassa, vaan siinä, mitä sodasta seuraa.

– Tämä ei ole uskonnollinen konflikti, vaan kyse on resursseista: maasta, vedestä ja asuinalueesta. Silti uskonnolliset johtajat on huomioitava neuvotteluissa, painottaa piispa.

Lue myös: Sota, jonka selittämiseen eivät apartheid ja juutalaisviha riitä: Suomalais-palestiinalainen Nora kertoo voimattomuudestaan ja tyrmistyksestään

Suomessa elämme myös poikkeuksellista joulun aikaa. Itäraja on täytynyt sulkea ja naapurissa on äänessä arvaamaton diktaattori. Moni saattaa pelätä jopa sotaa Venäjän uhan alla.

– Pelko on ymmärrettävää. Tunsin sen, kun olin Imatralla pappina Ukrainan sodan alkaessa. Syntyi keskustelua, onko varauduttava evakuointiin.

Älkää pelätkö, rakastakaa

– Haluan sanoa, että meidän ei ole syytä pelätä. Olemme nyt Naton jäseniä, meillä on erittäin hyvät puolustusvoimat ja rajavartiolaitos. 

Millaisin ajatuksin piispa hiljentyy jouluun?

– Joulun sanoma on seimen lapsessa. Kun ajattelemme vastasyntynyttä lasta, hän tarvitsee huolenpitoa ja rakkautta. Se on myös Jumalan sanoma meille: Pitäkää huolta toisistanne ja rakastakaa toisianne.