Suoraan rinnasta imetty maito on vauvalle kaikkein parasta, myös pumpattuun maitoon verrattuna. Se ehkäisee parhaiten lapsen painonnousua. Tutkijat eivät kuitenkaan vielä tiedä, mikä mekanismi saa aikaan imetyn rintamaidon ylivoimaiset terveyshyödyt.
Yllä olevalla videolla mietitään, miksi imetys herättää niin paljon tunteita.
Tuoreen Pediatrics-lehdessä julkaistun kanadalaistutkimuksen mukaan rinnasta saatu maito on kaikkein parasta vauvalle myös pullomaitoon verrattuna.
Imettämisen hyötyihin kuului hitaampi painonnousu sekä matalampi painoindeksi kolmen kuukauden iässä.
Tutkimuksen mukaan pumpattu rintamaitokin oli kuitenkin”tyhjää parempi”.
– Rintamaitoa pumppaavat äidit näkevät paljon vaivaa onnistuakseen siinä, enkä haluaisi heidän ajattelevan, että se ei ole sen arvoista. Mutta siitä nousee kysymys, että miksi pumpattu maito ei ole sama asia tai yhtä hyvä asia. Lisäksi pitäisi kysyä, mitä meidän pitäisi tehdä, jotta voisimme tukea äitejä paremmin rintaruokinnassa, jos se on se, mitä he haluavat tehdä, pohdiskelee tutkimuksen tehnyt Meghan Azada, tutkija Manitoban lastensairaalan tutkimusinstituutista.
Rinnasta suoraan imetty maito näyttää olevan vauvalle kaikkein parasta ravintoa.
Imetys yhteydessä painoon
Pitkittäistutkimukseen osallistui yli 2 500 vauvaa. Alhaisin painoindeksi 12 kuukauden iässä oli niillä, joita oli imetetty ilman äidinmaidon korvikkeita, ja jotka alkoivat syödä muuta ruokaa 5–6 kuukauden iässsä.
Tutkijoiden mukaan imetys saattaisi vaikuttaa lasten riskiin tulla ylipainoisiksi tai kehittää lihavuutta myöhemmin. Uusi tutkimus sai selville, että rintaruokinnan lopettaminen ennen kuuden kuukauden ikää oli yhteydessä nopeampaan painonnousuun, suurempaan painoindeksiin 12 kuukauden iässä ja kolminkertaisesti suurempaan riskiin tulla ylipainoiseksi verrattuna rintaruokintaa jatkaneisiin.
– On saatu viitteitä siitä, että mikäli painoindeksi on korkea jo elämän varhaisessa vaiheessa, se tietää ylipainoa lapsuudessa ja nuoruudessa, kertoo Lars Bode, Kalifornian yliopiston Larsson-Rosdenquist Foundation Mother-Milk-Infant-tutkimuslaitoksen johtaja.
Vaikuttava mekanismi vielä arvoitus
Vielä ei tiedetä, mikä saa aikaan sen, että rintaruokinta saattaisi olla parempi asia kuin pumppaus. Lisäksi Boden mukaan täytyisi ensin varmistua siitä, että imettämisellä ja painoindeksillä ylipäätään on yhteys.
Ehkä rintamaidon ainesosille tapahtuu jotain, kun se pistetään kylmään, pakastetaan tai sulatetaan. Ehkä lapset voivat imemällä paremmin hallita määrää, jonka he saavat. Tutkimus ei nimittäin tutkinut rintamaitoa tai mitannut kulutettuja määriä.
Tutkimus joka tapauksessa vahvistaa tietoa rintamaidon hyödyistä. Tutkijat haluavatkin lähettää päättääjille viestejä vanhempainloman merkityksestä ja toivovat tukea rintaruokinnalle. Yhdysvalloissa monet äidit joutuvat Azadin mukaan menemään töihin jo muutama viikko synnytyksen jälkeen, sillä maassa ei ole palkallista äitiyslomaa.
Jokaisella rintaruokintahetkellä merkitystä
Tutkimuksessa selvisi, että mitä enemmän lastaan imettää, sitä vahvempi on linkki suoraan imetyn maidon terveyshyötyihin. Näin on Azadin mukaan siinäkin tapauksessa, että lapsi saa jonkin verran korviketta.
Azadin mukaan tässä onkin selvä viesti vanhemmille. Kyseessä ei ole ”kaikki tai ei mitään” -tilanne.
– Mikä tahansa määrä on tyhjää parempi. Mitä enemmän siihen pystyt, sen parempi. Jokainen ruokinta merkitsee.
Mitä enemmän lasta imettää, sitä enemmän terveyshyötyjä näyttäisi seuraavan.
Harva lapsi eli pelkällä imetyksellä
Tutkimuksessa vain 18 prosenttia vastasyntyneistä sai pelkkää rintamaitoa kuuden kuukauden iässä. Näistä lapsista 55 prosenttia sai ainakin osan maidosta pullosta.
Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee, että lapsia imetettäisiin yli kuuden kuukauden ikäisiksi. Järjestö suosittelee myös jatkamaan ruokintaa muun täydentävän ruokavalion kanssa ainakin kahden vuoden ikään asti.
Yhdysvaltain sairauksen valvonnasta ja ehkäisystä vastaava viranomainen (CDC) kertoo, imettämisellä on muitakin etuja. Esimerkiksi tulehduksien, 2. tyypin diabeteksen ja astman riski pienenee.
Tutkijalta viesti yhteiskunnalle
Boden mukaan rintaruokinta on paljon parempi kuin korvikkeet riippumatta siitä, miten lapsi maitoa saa. Hänen mukaansa tämä asia yleensä sivuutetaan.
Azadin mukaan pumppaaminen ei välttämättä ole mahdollisuus kaikille äideille, eikä siksi kannata painostaa kaikkia äitejä imettämään.
– Edistystä ei tapahdu, jos kaikki vastuu kaadetaan äitien niskaan. Tästä pitäisi tehdä suurempi yhteiskunnallinen asia. Kyse on tuen tarjoamisesta, oli kyse perheestä, kunnasta tai politiikan tasosta, hän toteaa.
Lähde: Edition.cnn.com