Suomessa ajokelin ennustaminen on toisinaan erityisen haastavaa. Vaihtelevissa sääolosuhteissa korostuu eri lähteistä saadun mittaustiedon reaaliaikaisuus. Suomalaisyrityksen innovaatio Dropstick tekee ajokelin ennustamisesta älykästä.
Keväällä aurinko lämmittää jo mukavasti ja sulattaa lumia päivän aikana. Iltaa kohden sulamisvedet saattavat kuitenkin jo jäätyä petollisesti tienpintaan. Jokainen tielläliikkuja tuntee peilikirkkaan tienpinnan vaarat: vaikeasti havaittava musta jää on syy useisiin liikenneonnettomuuksiin joka vuosi.
Suomessa sääolosuhteet muuttuvat nopeasti ja vuodenaikojen vaihtelut tuovat aina uudet haasteensa ajokelin ennustamiseen. Teiden kunnossapidon tärkeimpiä tehtäviä on liukkauden torjunta. Liukkauden torjunnassa yksi tärkeimmistä seurattavista muuttujista on puolestaan tienpinnan lämpötila.
Haasteena nykyisessä tiekunnossapidossa on, että keliennusteet ovat useimmiten sääennusteita, eivätkä kerro juurikaan olosuhteista tien pinnassa. Valtion ylläpitämät varsinaiset keliasematkin sijaitsevat vain päätieverkolla, jolloin tiesääasemien mittauspisteitä on liian harvassa.
”Reaaliaikainen tieto tienpinnan olosuhteista on tärkeää”
Yhtenä ratkaisuna tieverkon tehokkaampiin keliennusteisiin kehitti rovaniemeläisyritys Suomen Kuntotekniikka Oy yhdessä Lapin Ammattikorkeakoulun kanssa Dropstick-sensorin, joka täydentää jo olemassa olevaa valtion tieverkkoa uudella älykkäällä ratkaisulla.
Dropstick asennuksen vaiheet pääpiirteissään
– Ajoturvallisuuden kannalta reaaliaikainen tieto tienpinnan olosuhteista on tärkeää, mutta nykyisellään ei aivan riittävää. Tärkeimpänä tarpeena on saada tienpinnasta tieto, jäätyykö vesi tienpintaan eli onko tienpintaan varastoitunut lämpöä vai ei, kiteyttää Suomen Kuntotekniikan toimitusjohtaja Jari Marjeta.
Tienpinnan eri kerroksista mitattu lämpötila tekee liukkauden ennustamisesta huomattavasti tarkempaa ja ajantasaisempaa perinteisiin mittaustapoihin verrattuna. Sensoriteknologia mahdollistaa edulliset kustannukset, nopean tiedonsiirron langattomasti ja pienen kokonsa ansiosta myös nopean ja helpon käyttöönoton.
Dropstick-sensori toimii langattomasti paristovirralla, joten sen asentaminen ei vaadi kallista ja työlästä kaapelointia. Yksittäinen sensori on kooltaan vain noin 20 senttimetriä pitkä ja kolme senttimetriä paksu. Dropstickin suurimmaksi eduksi Marjeta listaakin edullisuuden lisäksi näppäryyden: porakoneella uusia mittauspisteitä voidaan asentaa tienpintaan käytännössä muutamassa tunnissa.
Yhden Dropstick-sensorin tavoitehinta tuotantokäytössä on noin 60 euroa. Esimerkiksi Jyväskylän kokoisessa kaupungissa optimaalinen määrä sensoreita täydentämään kaupungin tieverkon tarpeet olisi noin 30–50 sensoria, arvioi Marjeta.
Tulevaisuuden älytie varoittaa autoilijaa autonratissa reaaliaikaisesti
Talvikunnossapito seuraa tieverkoston tilaa useista eri kanavista kuten sääennusteista, tiesääasemilta ja kelikameroista. Eri lähteiden tuottaman tiedon yhdistäminen ja hyödyntäminen on kunnossapidon yksi merkittävimmistä tehtävistä. Tähän uudenlaista tehokkuutta tuo älyteknologia.
Älyteknologiaa löytyy yhä useamman suomalaisen kodista älykkäine kodinturvajärjestelmineen ja kodinkoneineen, mutta tulevaisuudessa älyteknologia tulee näkymään yhä enemmän myös kodin ulkopuolella katukuvassa. Älytie voisi olla esimerkiksi Dropstick-sensorin avulla tienpinnan liukkautta mittaava tie, joka aiheuttaa automaattisen hälytyksen auton rattiin aina, kun seuraavalla kilometrillä on juuri sillä hetkellä havaittavissa liukkautta.
Dropstick-sensori hyödyntää lähes koko Suomen kattavaa Digitan IoT-verkkoa, joka mahdollistaa datan siirron langattomasti ja edullisesti. Digitan verkko perustuu LoRa-teknologiaan (Long Range), joka sopii erityisesti pienten datamäärien lähettämiseen ja vastaanottamiseen pitkien etäisyyksien välillä.
– Digitan IoT-verkko oli meille luonnollinen valinta, sillä verkko kattaa koko Euroopan, jonka markkinoille toivomme vievämme myös Dropstickin tulevaisuudessa. Yhteistyö Digitan kanssa on ollut kaikin puolin hyvää ja kokemus on ollut vain positiivinen, Marjeta sanoo.
Dropstick on ollut käytössä jo muutamassa Suomen kunnassa – ja kokeilujen perusteella sensoriteknologian on vastannut juuri niihin haasteisiin, joihin se on kehitettykin. Dropstick otettiin kokeiluun Tampereella, sen jälkeen Jyväskylässä ja Lahdessa.
– Kokeilut ovat olleet järkyttävän positiivisia. Takana on vasta ensimmäinen talvi eli kokeiluja täytyy vielä jatkaa. Hyödyt ovat kuitenkin jo nyt osoittautuneet juuri niin isoiksi kuin mitä toivoimmekin, kertoo Marjeta tyytyväisyyttä äänessään.
Tilannekuva/ tulosten esittäminen: Esimerkki Dropstick sensoreiden mittausdatan esittämisestä Jyväskylän InfraWEB RWS IoT alustalla.
Digitan IoT-verkko
|