Suomalaisyrityksen keksintö huuhtoisi jalkapallopiirejä piinavan kumirouheongelman viemäriin – mutta se maksaa paljon: "Olisi vielä dramaattisempaa"

1.03890373
HJK:kin voi joutua uusimaan tulevaisuudessa kotiareenansa kenttämateriaalin. Petri Saarelainen
Julkaistu 23.07.2019 14:31
Toimittajan kuva

Marko Leppänen

marko.leppanen@mtv.fi

@MarkoLeppnen

Euroopan Unioni on kieltämässä kumirouheen käyttämisen jalkapallokentillä. Suomalaisyritys on tuomassa kuitenkin markkinoilla uudenlaisen, luonnossa hajoavan täyteaineen. Tilannetta helpottaa se, että kenttäpintojen vaihdossa olisi siirtymäaika.

Eurooppalaiset jalkapallopiirit ovat olleet käsi päässä viime päivinä saksalaisen Welt am Sonntagin uutisen jälkeen. Sen mukaan EU kieltäisi mahdollisesti kumirouheen käytön tekonurmikentillä vuoteen 2022 mennessä. 

Muutos olisi iso muiden muassa Suomessa, jossa on 400 tekonurmikenttää. Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen sai Euroopan jalkapalloliitolta Uefalta tiedon, että Euroopassa muutos koskisi 47 000 kenttää. 

Tekonurmikenttien kumirouhe valmistetaan muun muassa autonrenkaista, jonka mikropartikkelit ovat luonnolle haitallisia. Jo vuodesta 2016 asti tapetilla ollut asia nousi uudelleen esiin EU:n mikromuovistrategiassa. 

"Ominaisuudet lähellä luonnonnurmea"

Suomalainen Unisport-yritys on kehittänyt jo viisi vuotta uudenlaista sokeriruo'osta tehtyä kenttien Saltex BioFill -täytemateriaalia, joka on orgaanista, luonnossa hajoavaa. 

Toimitusjohtaja Petteri Laaksomo kertoi MTV Urheilulle, että Unisportin tuotteella on jo Kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan hyväksyntä. Kapseloidun rakenteen ansiosta täyteaine ei ime vettä eikä näin ollen jäädy talvella. 

LUE MYÖS: ”Kaikki rajat rikottiin aikoja sitten” – Jalkapallotähti Megan Rapinoe kritisoi rajusti Donald Trumpia ja tämän kannattajia

– On uniikkia, että tällaista on kehitetty pienessä Suomessa, mutta tietysti sen toteaminen käytännössä toimivaksi vie aikaa, Laaksomo sanoi. 

Uudenlainen Saltex BioFill -tekonurmi on ollut jo kokeilukäytössä Espoossa kuplahallissa. Yrityksellä on ollut testikenttiä Hollannissa ja Norjassa. 

– Esimerkiksi Tim Sparv kävi kokeilemassa sitä ja totesi, että ominaisuudet olivat aika lähellä luonnonnurmea, Laaksomo sanoi. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

1.03890655

Kumirouhe pöllähti, kun HJK:n Sebastian Dahlström ja HIFK:n Njazi Kuqi ottivat yhteen Veikkausliigan ottelussa.

"Yksi vaihtoehto"

Kotiin kulkeutuvat kumirouhe on monen urheiluperheen riesa. Jos uusi tuote otetaan käyttöön, täyteainetta tulee varusteiden mukana edelleenkin – mutta ympäristöystävällisemmällä tavalla. 

– Sen voi huuhtoa viemäriin, ja se hajoaa täysin luontoon, Laaksomo vakuuttaa. 

 Palloliiton olosuhdepäällikkö Auvinen suhtautuu myönteisesti Unisportin tuotteeseen. 

LUE MYÖS: Raju tapaus jalkapallo-ottelussa – valmentaja pyörtyi, pelaajat rukoilivat ja itkivät

– Se on varmasti yksi vaihtoehto muiden joukossa. Kerätään kokemuksia, että miten se toimii. Talven kestäminen on jäänyt näkemättä, Auvinen sanoi. 

Auvinen väläyttää selluloosapohjaisten täyteaineiden käyttöä. Hiekkatäytteisten tekonurmikenttien ongelmana on pelaajien turvallisuus. Nilkat ja polvet ovat tutkitusti liian kovilla. 

Kustannukset murheena

Kustannukset nousevat väistämättä isoiksi, jos EU:n päätös astuu voimaan. Arvioiden mkaan kaikkien suomalaiskenttien vaihtaminen maksaisi 80 miljoonaa euroa. 

Laaksomon mukaan uusi Biofill-täytteinen kenttä maksaa noin 300 000 euroa. Nykyiset kentät maksavat noin 200 000 euroa. Kustannuksia nostaa joustoalusta, joka helpottaa vedenpoistoa ja parantaa pelattavuutta. 

Laaksomo sanoi, että yrityksessä selvitellään mahdollisuutta pelkän täyteaineen vaihtamiseen. Nykyisellä kudonnalla täyteaine ei kuitenkaan pysy  kentässä riittävän hyvin. Pallon käyttäytyminenkin riippuu paljon täyteaineen koostumuksesta.  

Auvinen muistuttaa myös, että alkuinvestointien lisäksi täyteaineen lisäämistarpeen määrä vaikuttaa paljon ylläpitokustannuksiin. 

LUE MYÖS: Karuja kuvia – Zlatan murjoi vastustajan pään huonoon kuntoon

– Odotan mielenkiinnolla sitä, että jos täyteaine on kovaa materiaalia, miten nukkalanka kestää, Auvinen sanoi.

Kentät vaihtoon asteittain?

Vaikka lakimuutos kieltäisi nykykenttien käytön, tilanne ei välttämättä ole ihan toivoton, koska pintojen vaihtoon tulee todennäköisesti siirtymäaika.  Saksalaislehden mukaan se aika olisi kuusi vuotta. 

– Se olisi paljon dramaattisempaa, jos nukkalanka kiellettäisiin. Sekin on muovia. Sille olisi aika vaikea keksiä korvaavaa aihetta, Auvinen muistuttaa. 

Auvisen mukaan tekonurmikentät pitää uusia joka tapauksessa 7–10 vuoden välein. Tekonurmia uusitaan hänen mukaansa vuosittain Suomessa 25–30. 

– Alan yrityksetkään eivät pystyisi toimittamaan kaikkia kenttiä saman tien. Tekonurmikenttiä voi vaihtaa Suomessa huhtikuun alusta lokakuun loppuun päivinä, jolloin ei sada. 

Tuoreimmat aiheesta

Jalkapallo