Tekonurmien kumirouhe toiseksi isoin mikromuovipäästöjen lähde Suomessa – ratkaisu saattaa olla oliivien kivet

Suomen tekonurmikenttiä uusitaan parhaillaan urakalla, sillä EU on kieltämässä kumirouheiden käytön. Kumirouhetta pyritään nyt korvaamaan puu- ja oliivikivirouheella, mutta täysin ongelmatonta ratkaisua ei ole löytynyt.

Haitalliseksi mikromuoviksi luokiteltua kumirouhetta on pitkään käytetty pehmentämään jalkapallokenttiä. Rouhe kuitenkin leviää helposti ympäristöön ihmisten vaatteiden, kenkien ja hulevesien mukana. Tekonurmien rouheet ovat toiseksi isoin mikromuovipäästöjen lähde Suomessa.

Lue myös: Keinonurmikenttien kumirouheen kieltäminen kuohuttaa futispiirejä – suomalaisyrityksellä luontoa säästävä ratkaisu ongelmaan 

Tuhansia kiloja mikromuovia

Helsingin kaupungin projektikoordinaattori Oleg Jauhonen kertoo, että kumirouhe on ollut käytössä lähes kaikilla tekonurmilla, jolloin sitä on joutunut ympäristöön merkittäviä määriä.

– Puhutaan vähintään 500 kilosta per kenttä. Helsingissäkin on 65 tekonurmea, joista suurin osa on kumirouhepäällysteisiä. Aika useita tuhansia kiloja kumirouhetta kertyy luontoon ja se ei ole hyvä, Jauhonen sanoo.

– Nämä nykyiset ekologiset materiaalit ovat biohajoavia, nämä eivät aiheuta ympäristölle vaaraa.

Jauhosen mukaan veronmaksajalle ei koidu tekonurmien vihreästä siirtymästä lisäkustannuksia, sillä luonnonrouheet maksavat suurin pirtein saman verran kuin kumirouhe. Helsingin tekonurmikentät kunnostetaan kymmenen vuoden välein, joten nyt uusitut kentät olisivat saaneet uuden ilmeen joka tapauksessa.

Ihoruhjeita ja haavoja

EU:n suunnittelema kumirouheen käyttökielto tulee voimaan kahdeksan vuoden kuluttua ja siirtymä ekologisempiin vaihtoehtoihin on jo alkanut. Kehitysvaiheessa olevat luonnonrouheet eivät ole vielä yltäneet muovirouheen tasolle, mikä on kirvoittanut negatiivistakin palautetta.

Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvisen mukaan uusista rouhevaihtoehdoista puuttuu elastisuus ja ne ovat karkeampia, jolloin niiden pehmustama kenttä muistuttaa enemmän perinteistä hiekkatekonurmea. Tämä voi aiheuttaa pelaajille esimerkiksi ihoruhjeita tai haavoja.

– On myös valitettu hieman alaselän väsymisestä ja tämäntyyppisistä rasitukseen liittyvistä vammoista, Auvinen kertoo. 

– Se on toiminnallisesti erityyppinen täyteaine kuin mihin pelaajat ovat tottuneet, ja se saattaa alussa hieman häiritä

Auvisen mielestä luonnonrouheet eivät sovi ammattimaiseen harjoitteluun ja kilpailutoimintaan, mutta voivat toimia lasten ja nuorten käyttämillä kentillä.

Lue lisää: Yhdeltä tekonurmikentältä karkaa vuodessa tuhansia kiloja kumirouhetta ympäristöön – Tutkijat selvittävät kumirouheen reittejä kahdella kentällä Helsingissä