Tekonurmikentiltä karkaa suuria määriä kumirouhetta ympäristöön. Käynnissä olevassa tutkimuksessa selvitetään tarkempia määriä ja kumirouheen reittejä ympäristöön. Tutkimuskohteena ovat Pirkkolan ja Puotilan tekonurmikentät Helsingissä. Tarkoituksena on löytää keinoja siihen, miten kumirouhe saataisiin talteen ennen kuin se päätyy luontoon ja esimerkiksi vesistöihin.
Helsingin Pirkkolan tekonurmikenttä on yksi Suomen yli 400 tekonurmikentästä. Lähes kaikkien tekonurmikenttien täyteaineena käytetään vanhoista autonrenkaista peräisin olevaa kumirouhetta. Rouhetta tarttuu ainakin pelikenkiin, mutta nyt tutkijat selvittävät, mitä muita reittejä pitkin se kulkeutuu ympäristöön.
– Tärkein on varmasti pintavaluma, sade ja lumi. Kenttien ylläpidon aikaan, jos esimerkiksi talvisin lunta aurataan, niin lumen mukana kumirouhetta poistuu aika paljon. Pelaajien kenkien mukana sitä kulkeutuu. Reittejä on tosi paljon, toteaa johtava tutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkijat ottavat näytteitä Pirkkolan tekonurmen ympäristöstä.
Kumirouhe karkaa tekonurmesta ympäristöön
Toinen selvitettävä asia on, miten paljon kumirouhetta karkaa ympäristöön. Kyse ei ole ihan pienistä määristä.
– Tuhansia kiloja vuodessa tämmöiseltä Pirkkolan kaltaiselta isolta kentältä kyllä lähtee, laskee Setälä.
Palloliitossa seurataan tutkimusta mielenkiinnolla.
– Näillä Suomen yli 400 tekonurmikentällä on vuodessa yli 20 miljoonaa käyttökertaa. Se tarkoittaa, että niillä on iso merkitys yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Meidän mielestä kenttien tuottamien päästöjen pitäisi olla pelkästään positiivisia eikä negatiivisia, ympäristöä ja luontoa haittaavia, sanoo Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen.
Ratkaisujakin mietitään jo.
– Kumirouheelle on korvaavia orgaanisia materiaaleja tullut jo ja varmasti tulee lisää, mutta toistaiseksi niiden saatavuus on ollut heikohkoa. Kestää varmasti joitakin vuosia ennen kuin ne tulevat olemaan valtamateriaali, uskoo Auvinen.
Hulevesikaivoon on kertynyt paljon kumirouhetta.
Kumirouhe sisältää raskasmetalleja
Tutkijoiden tarkoitus onkin löytää keinoja, joilla kumirouheen karkaaminen ympäristöön voitaisiin estää.
– Kumirouhe on kierrätetyistä autonrenkaista tehty materiaali ja siinä on erilaisia raskasmetalleja ja muitakin ympäristölle tutkitusti haitallisia aineita. Periaatteessa niistä voi olla haittaa eliöille, jotka joutuvat niiden kanssa tekemisiin. Toistaiseksi tätä on tutkittu vähän. Meillä Suomen ympäristökeskuksessa on tutkittu rengasrouheen vaikutuksia liejusimpukoihin ja eläinplanktoniin. Niille aiheutui ainakin jonkinlaisia stressireaktioita, selittää Setälä.
Jyri Tirroniemi (vas.) ja Pinja Näkki keräävät maaperänäytteitä Pirkkolassa.
Kumirouhe kuriin suojarakenteilla
Ongelmaa voidaan vähentää esimerkiksi puhdistamalla pelivarusteet kumimurusta ennen kentältä poistumista ja rakentamalla kenttien ympärille suojavyöhykkeitä ja reunuksia.
– Keinot ovat kenttien paremmassa suunnittelussa, rakennuttamisessa, mutta ennen kaikkea käyttäjäkulttuurissa ja niiden kenttien hoitamisessa. Hyvinkin yksinkertaisilla toimilla voidaan näitä päästöjä vähentää tai jopa täysin poistaa, uskoo Auvinen.
EU harkitsee rajoituksia kumirouheen käytölle
EU-tasolla on harkittu jopa kumirouheen käytön kieltämistä tai rajoittamista tekonurmissa, mutta asian valmistelu on edelleen kesken.- Me emme näe, että täyskielto olisi se oikea ratkaisu. Mieluummin se, että pyritään niitä päästöjä rajoittamaan, toivoo Auvinen.
Suomen ympäristökeskuksen toteuttama ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tekonurmien tutkimushanke jatkuu ensi vuoden loppuun asti.